Kaksi kuumaa yötä on nyt hikoiltu sängyssä. Kaikki talon ovet ja ikkunat ovat auki koko ajan ja silti hikoilu esti rauhallisen unesta nauttimisen. Vaan onhan näitä kuumia öitä koettu ennenkin. Muistan hyvin retkemme Afrikassa 06, jolloin auton kattoteltassa yöpyminen oli aika kamalaa.
Vaikka oviaukossa ja "ikkunassa" oli verkko, jotta vetoketjut saattoi pitää auki, ei tuulenvirekään jäähdyttänyt kauriin kääntöpiirin öitä.
Ja varsinainen tropiikin yö oli kesällä 2010, kun vierailimme Liettua Nidassa. Siellä Kuurinlahden lomaparatiisissa oli tyyntä ja päivällä +32 astetta hellettä. Yöksi lämpötila ei laskenut kuin muutaman asteen.
Nyt täällä Hangossa yölämpötila ei ollut sentään kuin noin +21 astetta. Ja lauantaiaamuna seitsemän aikaan alkoi jopa tuulla, joten avoimesta makuuhuoneen ikkunasta kävi raikas tuulahdus. Ja sitten tuli kova ukkonen. Nyt näin salamoita, vaikka en jaksanut pitää silmiäni auki. Ja sade kesti melkein tunnin. Tokko koskaan aiemmin olen niin kovaa sadetta kuulutkaan. Paitsi iltapäivällä näin, kun olimme veneellä laittamassa purjeita. Ennätimme autoon pahemmin kastumatta, mutta auton ja peräkärryn peruuttaminen rannasta pois oli tosi vaikeaa olemattoman näkyvyyden takia.
Mukavinta helteellä on päästä saunaan. Kaikki eivät ymmärrä, mitä mieltä on mennä saunaan, kun on jo muutenkin kuuma. Eivätkö he tajua, että aina kun saunasta tulee ulos, pääsee viileämpään paikkaan. Ja jos on polttanut ihonsa auringossa, voi sen hoitaa kuntoon vihtomalla. Mieluiten koivuvihdalla, ei katajasellaisella, joka tekee hyvää talvella, mutta palaneelle iholle se on liian kovaa hoitoa.
En ole koskaan kylpenyt tammivihdalla, mutta sellaisia oli Pietarissa myynnissä Novgorodin markkinoilla.
Pitäisikö kaataa nuo pihatammemme, jotta voisi kokeilla?
Ukkonen on kolistellut pitkin iltaa ja sadetta saatu kuuroina aika tavalla. Eiköhän huomenna ole niin paljon parempi ilma, että saadaan veneeseen siirrettyä loput tavarat ja päästäisiin koeajelulle; toivottavasti koepurjehduksellekin.
Sunnuntai, 24.7.11
Tänään ei ole satanut ollenkaan aamukahdeksan jälkeen. Saimme veneeseen vietyä kaikki patjat ja muut tavarat, jotka sieltä syksyllä oli kannettu kotiin. Siis aina syksyisin kannetaan samat tavarat kotiin sisälle, jotka sinne oli kesän alussa viety. Nyt ne siis ennättävät olla siellä SeijMerissä noin kaksi kuukautta. Joskus tuntuu turhauttavalta tuo edestakaisin kantelu, vaan onhan se kuitenkin välttämätöntä. Veneeseenhään ei voi talveksi jättää mitään tavaraa ja kesällä niitä purjehtiessa taas tarvitaan.
Odotan nyt ennen iltasaunaa, mitä huomisen arki tuo tullessaan. Pääsemmekö jo ehkä (koe)ajamaan veneemme telakointilaiturista omaan paikkaansa Hangonkylän rantaan? Siitä lisää uutena arkena...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahdun kaikista kommenteista, kiitos!