vietetään täällä Suomen Etelässä. Vai onko Juhannuspäivän sade perinteistä? Nyt puolenpäivän maissa sunnuntaina sade näyttää tauonneen, alkaakseen kait viimeistään huomenna.yölämpötila on ollut + 10 eikä eilen sateessa ollut sitä enempää. Mukavasti on siis mennyt keskikeän juhla täällä sisällä istuksien. Kurkku on edelleenkin peijakkan kipeä; on siis jo yhdeksättä päivää. Lisäksi minullekin tuli se silmätulehdus, joka miehellä oli muuttunut krooniseksi. Sen siitä saa, kun hellästi yrittää hoitaa miehen silmiä...
Nyt ollaan siis jo ohitettu vuoden pisin päivä ja samalla lyhin yö. Aurinko on tänään noussut pilvien taa 4.07 ja laskee 22.54 horisontin taa, joten päivälle tulee pituutta 18 tuntia 47 minuuttia. Viime yö oli jo selvästi pimeämpi...vai johtuiko vain paksusta sadepilvipeitteestä.
Maanantaina ennen Hesaan lähtöään lapset leikkasivat ruohon pihaltamme. Vielä perjantaina nurmikko näytti ihan kivan lyhyeltä, vaan nyt sade on innostanut se villiiin kasvuun. Siis ei valitettavasti ollut pitkäaikainen ilo siitä leikkuusta. No, tietysti lapsille jäi mukava muisto...
Tiistaina käväisin lekurissa ja kerroin samalla kipeästä kurkustani. Pikakoe labrassa osoitti, ettei minulla ole streptokokkia, vaan virustauti, johon ei kait sitten ole kunnon hoitoa. Siis on vaan kärsittävä: kuinka kauan jaksan, en tiedä.
Hesasta ostin uuden pinnapilotin veneeseemme. Vaan paketissa ei ollutkaan asennus/käyttöohjetta, enkä sitä älynnyt tiedustella siellä liikkeessä ollessani. No, keskiviikkona lupasivat heti lähettää sen postissa, vaan ei tuota vielä ole näkynyt. Joten viimeisten karvojen liittäminen kepsun johtoihin on vielä kesken. Toivottavasti huomenna saadaan homma kuntoon.
Muutoin tämä juhannus on siis mennyt kuten viime vuonnakin: Emme ole olleet purjehtimassa. Vene ei vielä ole ihan kondiksesa ja onneksi ilmakaan ei ole oikein houkutellut vesille. Siis parempi pysystellä kuivissa sisätiloissa.
Aattona käväisin illansuussa keskustassa, vaan ei siellä kovin kuvauksellista ollut. Siis ei mitään suurta Juhannushulinaa kuvattavaksi asti. Kuvasin kuitenkin mm. nuorisoa rannalla, tornit ja ortodoksisen kirkon, sekä kultasadepensaan. Ehkä myöhemmin illalla kokon polton aikoihin olisi ollut tarjolla mielenkiintoisempia kuvakulmia, vaan silloin olimme jo saunassa ja minä ropsuttelin itseäni tuoreella vihdalla. Se oli eka tänä vuonna, samoin kuin luonnonkukkakippu, jonka taitoin maljakkoon.
Kuvat löytyvät Picasa-kansiostani.
Juhannusjunaa seurasin muutamaan otteeseen. Ohjelma ei mielestäni vaikuttanut satunnaisesti vilkuiltuna kovin mielenkiintoiselta; toivottavasti siitä Saksassa ja Ranskassa saivat kuitenkin hyvän kuvan yöttömästä yöstä!
Juhannusruokia ei tullut grillattua, kun Jp grillaili makkarat ja pihvit jo viime sunnuntaina. Liitelin pintamaustetut porsaanleikkeet olivat suolaisia pikemminkin kuin mausteisia, joten nyt lauantaina huuhdoin toisen paketillisen raanan alla, ennen kuin pilkoin ne perunalaatikkoon. Eikä sipulin ja valkosipulin lisäksi muuta maustetta tarvittukaan...hyvää on, vielä huomiseksikin.
Hae tästä blogista
sunnuntai 24. kesäkuuta 2012
sunnuntai 17. kesäkuuta 2012
Sunnuntaina sataa...
onneksi ei kuitenkaan ihan aina, vaikka tänään vettä onkin tullut taivaalta koko päivän. Sateesa huolimatta lapset ulkoilivat tunnin ajan läheisessä leikkipuistossa. Vaan kyllä nyt illemmalla huomasi, että ulkoriehunta on jäänyt vähiin ja korvautui sisäsemmoisella. Illalla kaikki miehenpuoliset ja Saara pelasivat pari erää Afrikan tähteä rauhoittuakseen ennen nukkumaan menoa ja ensikertalainen voitti ekan erän. Olikohan hän niin onnekas vai osaavainen. Matiaksen mielestä osaavainen, sillä osasihan tuo tehdä hänen lipputankoonsa nupinkin. Siitä myöhemmin lisää...siis siitä nupista ja lipputangosta.
Maanantaisella Salon silmälääkärireisulla katsastettiin toinen auto ja vierailtiin Teholan kirkossa. Se on kuulema ainut kirkko, jossa on säilynyt keskiaikaisia maalauksia peittämättä. Niitä ei ole seinissä vaan pylväissä, koska seinille ei saanut maalata mitään. Kirkon paanukatto oli osin uusittavana.
Keskiviikkona tulin junalla Hesasta, kun auto jäi Karibian ja Muumimaailman reissua varten Malminkartanoon. Sieltä lapset tulivat perjantaina tänne aurinkoiseen Hankoon. Me puolestamme rustailimme venettä kuntoon, jotta viikonloppuna päästäisiin porukalla purjehtimaan. Ensin suunnitelmissa oli yönyli -purjehdus Kasnäsiin, vaan siitä luovuttiin, kun sunnuntaiksi oli luvassa sadetta emmekä ihan saaneet SeijMeriä yöpymiskuntoon.
Lauantaina sitten kannoimme peräkärryllisen asiaankuluvaa rekvisiittaa purkkariimme ja irroitauduimme laiturista puolenpäivän aikaan tarkoituksena purjehtia Hangonkylän rannasta Hauensuoleen. Siellä olimme käyneet viime kesänä kahdestaan katsastamassa kiveen hakatut laivojen nimet ja päivämäärät. Silloin syyskuun viimeisenä päivänä oli historian lämpimin syyskuun viimeinen päivä, vaan nyt ei vielä kesäkuussa ole päästy lähelle niitä lukemia. Matka Hankoniemen eteläpuolelle meni hyvin, vaikka minä en siitä juuri nauttinut. Kurkkuni oli tosi kipeä ja taisi minulla olla hieman lämpöäkin, joten oleilin veneen kabiinissä ruokkien lapsia. Ja sinne Hauensuoleen ei sitten päästykään, kun sen laituri oli jo täynnä: paikalla oli purjevene sekä moottorivene, joka näytti toimivan sukeltajien tukialuksena.
Niinpä Jp sitten käänsi suunnan kohti puutarhaväylää ja Gunnarinsaarta, jossa olimme käväisseet viime kesänä Saaran kanssa, vaan tällä kertaa emme päässeet maihin. Tai kyllä Jp pääsi kiinnitysköyden kera, vaan tuulen takia emme onnistuneet saamaan venettä kiinni kallioon sellaiseen kohtaan, että me muutkin olisimme päässeet rannalle. Joten nostimme ankkurin ja keinottelimme Jp:n mukaan kallion kielekkeeltä. Siis minä kiskoin sen ankkurin mudasta ja siinäpä olikin hommaa. Vaan onnistuin!... vasta kotona sitten huomasin, kuinka rankka liike kävi lihaksiini; illalla saunassa tunsin itseni kuin hakatuksi.
Purjehduksen aikana kokeilimme läppärin SeaClear II -ohjelman toimivuutta gps:n kanssa. Ja kyllä: siinä näytöllä kartalla eteni pieni punainen piste, joka oli veneemme. Juuri, kun aioin ruveta tekemään reittiä, lopahti koko homma: läppärissä ei riittänyt virtaa enempään. Tuli kuitenkin todistettua, että ohjelma ja gepsu toimivat yhdessä, joten tilasimme tänään läppäriin uuden akun. Toinen kokeilu sen sijaan meni pieleen: autopilotti ei toiminut oikein. Joten ensi viikolla Hesassa käydessäni ostan uuden simradin tillerpilotin.
Sade taukoaa ja talo hiljenee. Huommenissa lähdetään kohti Hesaa, josta minä tiistaina sitten taas junailen itseni tänne Suomen Etelään valmistautumaan Juhannuksen viettoon.
Lämmittelyä Timantti-pelillä ennen Afrikan tähteä |
Maanantaisella Salon silmälääkärireisulla katsastettiin toinen auto ja vierailtiin Teholan kirkossa. Se on kuulema ainut kirkko, jossa on säilynyt keskiaikaisia maalauksia peittämättä. Niitä ei ole seinissä vaan pylväissä, koska seinille ei saanut maalata mitään. Kirkon paanukatto oli osin uusittavana.
Keskiviikkona tulin junalla Hesasta, kun auto jäi Karibian ja Muumimaailman reissua varten Malminkartanoon. Sieltä lapset tulivat perjantaina tänne aurinkoiseen Hankoon. Me puolestamme rustailimme venettä kuntoon, jotta viikonloppuna päästäisiin porukalla purjehtimaan. Ensin suunnitelmissa oli yönyli -purjehdus Kasnäsiin, vaan siitä luovuttiin, kun sunnuntaiksi oli luvassa sadetta emmekä ihan saaneet SeijMeriä yöpymiskuntoon.
Lauantaina sitten kannoimme peräkärryllisen asiaankuluvaa rekvisiittaa purkkariimme ja irroitauduimme laiturista puolenpäivän aikaan tarkoituksena purjehtia Hangonkylän rannasta Hauensuoleen. Siellä olimme käyneet viime kesänä kahdestaan katsastamassa kiveen hakatut laivojen nimet ja päivämäärät. Silloin syyskuun viimeisenä päivänä oli historian lämpimin syyskuun viimeinen päivä, vaan nyt ei vielä kesäkuussa ole päästy lähelle niitä lukemia. Matka Hankoniemen eteläpuolelle meni hyvin, vaikka minä en siitä juuri nauttinut. Kurkkuni oli tosi kipeä ja taisi minulla olla hieman lämpöäkin, joten oleilin veneen kabiinissä ruokkien lapsia. Ja sinne Hauensuoleen ei sitten päästykään, kun sen laituri oli jo täynnä: paikalla oli purjevene sekä moottorivene, joka näytti toimivan sukeltajien tukialuksena.
Niinpä Jp sitten käänsi suunnan kohti puutarhaväylää ja Gunnarinsaarta, jossa olimme käväisseet viime kesänä Saaran kanssa, vaan tällä kertaa emme päässeet maihin. Tai kyllä Jp pääsi kiinnitysköyden kera, vaan tuulen takia emme onnistuneet saamaan venettä kiinni kallioon sellaiseen kohtaan, että me muutkin olisimme päässeet rannalle. Joten nostimme ankkurin ja keinottelimme Jp:n mukaan kallion kielekkeeltä. Siis minä kiskoin sen ankkurin mudasta ja siinäpä olikin hommaa. Vaan onnistuin!... vasta kotona sitten huomasin, kuinka rankka liike kävi lihaksiini; illalla saunassa tunsin itseni kuin hakatuksi.
Purjehduksen aikana kokeilimme läppärin SeaClear II -ohjelman toimivuutta gps:n kanssa. Ja kyllä: siinä näytöllä kartalla eteni pieni punainen piste, joka oli veneemme. Juuri, kun aioin ruveta tekemään reittiä, lopahti koko homma: läppärissä ei riittänyt virtaa enempään. Tuli kuitenkin todistettua, että ohjelma ja gepsu toimivat yhdessä, joten tilasimme tänään läppäriin uuden akun. Toinen kokeilu sen sijaan meni pieleen: autopilotti ei toiminut oikein. Joten ensi viikolla Hesassa käydessäni ostan uuden simradin tillerpilotin.
Sade taukoaa ja talo hiljenee. Huommenissa lähdetään kohti Hesaa, josta minä tiistaina sitten taas junailen itseni tänne Suomen Etelään valmistautumaan Juhannuksen viettoon.
Hangonkylän satama-alue sai uuden asfaltin. |
Tunnisteet:
Afrikan tähti,
autopilotti,
Gunnarinsaari,
Hauensuoli,
Sea Clear,
timantti-peli
sunnuntai 10. kesäkuuta 2012
Kylmää, kylmää
tuntuu täällä Suomen Etelässä olevan. Koskakohan rupeisi lämpenemään? Koko viikon on öisin ollut alle 10 lämpöastetta; eräänä yönä miehen kirjanpidon mukaan vain +4. Eikä päivisinkään ole juuri enempää plussaa ollut kuin tuo 10.
Päivällä oli tänään pituutta 18 tuntia 38 minuuttia, kun aurinko nousi 4.09 ja laski 22.47. Ja kahden viikon päästähän sitten ollaan jo menossa pimeämpään päin...
Vietin suuren osan menneestä viikosta Järvenpäässä. Ompelin siellä lakanasta kesämekkoa ja homma sujui oikein näppärästi vanhasta muistista. Olin iloinen, kun taidot eivät olleet ihan rapistuneet menneinä vuosikymmeninä. Ja ylpeyshän käy lankeemuksen edellä: kasaan ompelemani mekko osoittautuikin hieman liian pieneksi miehustan kaarrokkeen osalta. No, yritänpä keksiä siihen ensi viikolla korjauskonstin, enkä ole luopunut toivosta saada uusi kesämekko päälleni... jahka tulisi nyt ensin tarpeeksi lämmintä, jotta tarkenisin hepenissä.
Järvenpäässä luin s-marketin seinältä tiedotuksen naapureille. Siinä kerrottiin, että myllyn siilot puretaan ja tilalle rakennetaan niitä muistuttava asuinkerrostalo, purkutyöt voivat kestää koko kesän.
Kävin kuvaamassa sen myllyn samalla kun vein kierrätyskeskukseen ja Fidan lähetystorille tavaraa. Paitsi että Fida ei ottanut uusia lahjoituksia, kun se oli muuttamassa entisen s-marketin paikalle ihan kaupungin keskustaan. Vein sitten ne vaatenyytit kirkon kirppikselle. Eivätkä lankapuhelinlaitteet kelvanneet kierrätyskeskukseen, joten vein ne elektroniikkaromun keräykseen vanhalle kaatopaikalle.
Myllyreissulla totesin Jpäähän saadun uusia asuintaloja ja uuden puiston. On kuulema "Ainon puisto" viereisen Pikku-Ainon kodin mukaan, kertoi kenttäkiviasentaja työnsä lomassa. Siistin näköinen puisto, jossa oli kukkivia koristeomenapuun taimia ja kadun risteyksessä hyvät liikennejärjestelyt!
Kävin pesemässä putkiremontin aikana likaantuneet eteisen matot Jpään matonpesupaikalla. Se on entisellä jätevedenpuhdistamolla ja siellä oli aivan uudet altaat ja pöydät. Tänään kävimme katsastamassa Hangonkylän vastaavan laitoksen, jos vaikka ennättäisi täälläkin käydä kokeilemassa uusia korkeita pöytiä, jotka ovat aivan samanlaiset kuin Jpäässäkin. Siellä käyttäjät valittivat liian korkealla olevista tasoista ja väärään suuntaan ruiskivista vesistä.
Hangokylässä nousi mereltä aikamoinen sumu, kun olimme siellä tänään lohisopalla. Kuvassa sumuinen maisema Hangonkylässä ja keskiviikkoinen koristeomenapuun kukinto Aino-puistossa Järvenpäässä.
Päivällä oli tänään pituutta 18 tuntia 38 minuuttia, kun aurinko nousi 4.09 ja laski 22.47. Ja kahden viikon päästähän sitten ollaan jo menossa pimeämpään päin...
Vietin suuren osan menneestä viikosta Järvenpäässä. Ompelin siellä lakanasta kesämekkoa ja homma sujui oikein näppärästi vanhasta muistista. Olin iloinen, kun taidot eivät olleet ihan rapistuneet menneinä vuosikymmeninä. Ja ylpeyshän käy lankeemuksen edellä: kasaan ompelemani mekko osoittautuikin hieman liian pieneksi miehustan kaarrokkeen osalta. No, yritänpä keksiä siihen ensi viikolla korjauskonstin, enkä ole luopunut toivosta saada uusi kesämekko päälleni... jahka tulisi nyt ensin tarpeeksi lämmintä, jotta tarkenisin hepenissä.
Järvenpäässä luin s-marketin seinältä tiedotuksen naapureille. Siinä kerrottiin, että myllyn siilot puretaan ja tilalle rakennetaan niitä muistuttava asuinkerrostalo, purkutyöt voivat kestää koko kesän.
Kävin kuvaamassa sen myllyn samalla kun vein kierrätyskeskukseen ja Fidan lähetystorille tavaraa. Paitsi että Fida ei ottanut uusia lahjoituksia, kun se oli muuttamassa entisen s-marketin paikalle ihan kaupungin keskustaan. Vein sitten ne vaatenyytit kirkon kirppikselle. Eivätkä lankapuhelinlaitteet kelvanneet kierrätyskeskukseen, joten vein ne elektroniikkaromun keräykseen vanhalle kaatopaikalle.
Myllyreissulla totesin Jpäähän saadun uusia asuintaloja ja uuden puiston. On kuulema "Ainon puisto" viereisen Pikku-Ainon kodin mukaan, kertoi kenttäkiviasentaja työnsä lomassa. Siistin näköinen puisto, jossa oli kukkivia koristeomenapuun taimia ja kadun risteyksessä hyvät liikennejärjestelyt!
Kävin pesemässä putkiremontin aikana likaantuneet eteisen matot Jpään matonpesupaikalla. Se on entisellä jätevedenpuhdistamolla ja siellä oli aivan uudet altaat ja pöydät. Tänään kävimme katsastamassa Hangonkylän vastaavan laitoksen, jos vaikka ennättäisi täälläkin käydä kokeilemassa uusia korkeita pöytiä, jotka ovat aivan samanlaiset kuin Jpäässäkin. Siellä käyttäjät valittivat liian korkealla olevista tasoista ja väärään suuntaan ruiskivista vesistä.
Hangokylässä nousi mereltä aikamoinen sumu, kun olimme siellä tänään lohisopalla. Kuvassa sumuinen maisema Hangonkylässä ja keskiviikkoinen koristeomenapuun kukinto Aino-puistossa Järvenpäässä.
Tunnisteet:
Hangonkylä,
Järvenpään mylly,
Kenttäkiveys,
koristeomenapuu,
matonpeupaikka,
Pikku-ainon koti
torstai 7. kesäkuuta 2012
Arki taas pitkällä
eli tämä viikko on jo puolessa, ja nyt vasta kirjoitan viime viikon mietteitä.
Maanantaina mennä viikolla laskimme veneen veteen.
Siis SeijMer pääsi oikeaan elementtiinsä, mereen, vaikka minä olin mukana kuvaamassa. Kokeilin uudella kameralla videointia ja tuloksena oli lähinnä kakofoniaa niin kuvan kuin äänenkin suhteen. Pieni pätkä kuitenkin on katsottavissa youtubessa.
Kun toiset ajoivat venettä laituriin, lähdin minä junailemaan kauniissa säässä kohti Nuuksiota.
Siellä HI:n kamerakerho tällä kertaa kokoontui perinteisen maastomatkan merkeissä Haukkalammen kierrokselle. Ja onneksi säätiedotuksessa "luvattu" sade loppui juuri samaan aikaan kuin kierroksemme alkoi. Upealla neljän kilometrin reitillä saimme kuitenkin vettä niskaan muutaman kerran, joten suuren osan matkaa minun oli pidettävä kamera suojassa kastumiselta. Maasto oli tosi vaihtelevaa: lehtoja, jyrkkiä kallioita ja epätasaisia polkuja vuoroon Haukkalammen ympäristössä. Oli siinä jalkavaivaisella kipittämistä. Onneksi lenkkarit tukivat jalkaa hyvin ja vasta Jpäässä junamatkan jälkeen iski väsymys. Kierroksen lopuksi paistoimme makkaraa grillikatoksessa muutaman telttailijan kanssa.
Katso lisää matkakuvia Picasa-kansiossani.
Tiistaina taloyhtiöllämme oli pihatalkoot. Istutettiin kukkia, maalattiin matto-, pyykki- ja keinutelineet ja tietysti grillattiin makkaraa. Melkein on jo kesän käristykset syöty...
Kun sitten pääsin takaisin Hankoon, olikin jo kiire nurmikon leikkuuseen; samalla saatoin ihailla runsasta omenan- ja kirsikankukintaa. Se ruohonleikkaus on aina yhtä rankkaa, vaan onneksi vierailulla ollut tuttavapariskunta auttoi vanhojen heinäkasojen korjuussa ja pitkän heinän niitossa. Niittyä ei nyt tietenkään niitetty, koska päivänkakkarat eivät vielä ole kukkineet.
Torstaina talkoiltiin veneeseen patjat ja muut irtotavarat. Suunniteltu koepurjehdus jäi kuitenkin väliin, lähinnä heikon tuulen ja kolean ilman takia. Vaan nyt tavarat ovat kuitenkin paikoillaan veneessä valmiina kesälomapurjehdukselle; kiitos talkooavusta!
Loppuviikolla saimme atk-tukemme avustuksella ladattua vanhaan läppäriin ilmaisen SeaClearin navigointi-kartta ohjelman sekä Itämeren ja Suomen merikarttoja. Aikamoinen homma, vaan niiden avulla suunnittelemme tulevaa purjehdusmatkaa kohti Puolaa. Siis ainakin suunnittelemme!
Kiireisen viikon lopuksi vein sunnuntaina pojat judoleirille Tanssisaareen Porvooseen. Sieltä kuuluneiden uutisten mukaan leirin ea-vastaavalla on ollut kiireiset ajat, vaikka onneksi mitään tosi vakavaa ei kuitenkaan ole tapahtunut.
Samalla reissulla pääsin tapaamaan pitkästä aikaa Paula-ystävääni, jonka taisin viimeksi nähdä purjehdusreissulla 08 Porvoossa. Ihana kesäpaikka hänellä on, katso itse.
Maanantaina mennä viikolla laskimme veneen veteen.
Siis SeijMer pääsi oikeaan elementtiinsä, mereen, vaikka minä olin mukana kuvaamassa. Kokeilin uudella kameralla videointia ja tuloksena oli lähinnä kakofoniaa niin kuvan kuin äänenkin suhteen. Pieni pätkä kuitenkin on katsottavissa youtubessa.
Kun toiset ajoivat venettä laituriin, lähdin minä junailemaan kauniissa säässä kohti Nuuksiota.
Siellä HI:n kamerakerho tällä kertaa kokoontui perinteisen maastomatkan merkeissä Haukkalammen kierrokselle. Ja onneksi säätiedotuksessa "luvattu" sade loppui juuri samaan aikaan kuin kierroksemme alkoi. Upealla neljän kilometrin reitillä saimme kuitenkin vettä niskaan muutaman kerran, joten suuren osan matkaa minun oli pidettävä kamera suojassa kastumiselta. Maasto oli tosi vaihtelevaa: lehtoja, jyrkkiä kallioita ja epätasaisia polkuja vuoroon Haukkalammen ympäristössä. Oli siinä jalkavaivaisella kipittämistä. Onneksi lenkkarit tukivat jalkaa hyvin ja vasta Jpäässä junamatkan jälkeen iski väsymys. Kierroksen lopuksi paistoimme makkaraa grillikatoksessa muutaman telttailijan kanssa.
Katso lisää matkakuvia Picasa-kansiossani.
Tiistaina taloyhtiöllämme oli pihatalkoot. Istutettiin kukkia, maalattiin matto-, pyykki- ja keinutelineet ja tietysti grillattiin makkaraa. Melkein on jo kesän käristykset syöty...
Kun sitten pääsin takaisin Hankoon, olikin jo kiire nurmikon leikkuuseen; samalla saatoin ihailla runsasta omenan- ja kirsikankukintaa. Se ruohonleikkaus on aina yhtä rankkaa, vaan onneksi vierailulla ollut tuttavapariskunta auttoi vanhojen heinäkasojen korjuussa ja pitkän heinän niitossa. Niittyä ei nyt tietenkään niitetty, koska päivänkakkarat eivät vielä ole kukkineet.
Torstaina talkoiltiin veneeseen patjat ja muut irtotavarat. Suunniteltu koepurjehdus jäi kuitenkin väliin, lähinnä heikon tuulen ja kolean ilman takia. Vaan nyt tavarat ovat kuitenkin paikoillaan veneessä valmiina kesälomapurjehdukselle; kiitos talkooavusta!
Loppuviikolla saimme atk-tukemme avustuksella ladattua vanhaan läppäriin ilmaisen SeaClearin navigointi-kartta ohjelman sekä Itämeren ja Suomen merikarttoja. Aikamoinen homma, vaan niiden avulla suunnittelemme tulevaa purjehdusmatkaa kohti Puolaa. Siis ainakin suunnittelemme!
Kiireisen viikon lopuksi vein sunnuntaina pojat judoleirille Tanssisaareen Porvooseen. Sieltä kuuluneiden uutisten mukaan leirin ea-vastaavalla on ollut kiireiset ajat, vaikka onneksi mitään tosi vakavaa ei kuitenkaan ole tapahtunut.
Pojat tarkastavat leirisaunaa. |
Tunnisteet:
HI,
judoleiri,
leirisauna,
Nuuksio,
Porvoo,
Sea Clear,
valokuvakerho
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)