Hae tästä blogista

sunnuntai 20. marraskuuta 2022

lunta tulvillaan

 on ainakin vielä nyt meitin ympäristö. Kävin äsken laittamassa auton piuhan päähän, kun huomenaamulla on lähtö silmänpohjan kuvaukseen Tammisaareen ja hämmästyin, kun auton päällä oli liki 10 sentin lumikerros. Olin päivän mittaan käynyt muutaman kerran lakaisemassa rapun edusta, jossa oli ehkä 1-2 senttiä lunta, joten tuo suuri lumimäärä todellakin yllätti minut. Pitääpä huomenna varata kunnolla aikaa auton putsaukseen, varsinkin kun en ole lainkaan varma, onnistuinko laittamaan lämmityskellon oikeaan aikaan lämmittämään.

tältä näyttää pihan puolella sunnuntaina illan suussa...

Viikolla oli pitkästä aikaa taas "ohjelmaa". Maanantaina keuhkolääkäri kirjoitti minulle lähetteen ultraan ja mahdollisesti neulanäytteen ottoon syyskuun kuvauksessa havaitun selän tiivistymän johdosta. Radiologin lausunto oli aiemmin jäänyt lääkäriltäni huomaamatta, vaan nyt se tulee tiistaina hoidetuksi. Muutoin keuhkokuvat otetaan vasta vuoden päästä.

Saatiin influenssarokotukset, eikä kummallekaan meistä ole tullut mitään erityisiä tuntemuksia pistoksen jälkeen, hyvä. Kävin tk-hammaslääkärissä tarkastuksella, kuten 2 viikkoa sitten oli sovittu. Koska suuni oli edelleen rikki (ja on vieläkin), kirjoitti tämä tk-lääkäri lähetteen hammasklinikalle Meilahteen. Saapa nähdä, milloin kutsu tulee; saattaapa keretä suu parantua itsestään ennen kutsua...

Torstaina tapasin Helsingissä pitkästä aikaa v. 69 ylioppilastovereitani. Kävimme syömässä ravintola Oliviassa rautatieasemalla sekä Kansallisteatterissa katsomassa esityksen Timo Tuominen avec Jacques Brel. Näyttelijä oli suomentanut Brelin chansoneita ja esitti ne eläytyen lauluunsa.



Olivia on entisessä lipunmyyntihallissa Helsingin päärautatieasemalla...

Hesan reissulla käväisin myös lapsenlapsia tapaamassa Malminkartanossa ja samalla sain annettua onnitteluhalauksen pojalleni. Lahjaksi hän sai "Minun maailmani" -kirjan, johon oltiin aikoinaan täytetty tietoja ja muistoja hänen kehityksestään. Hävettää tunnustaa, että minulla on aina ollut huono käsiala ja nyt pojallani näytti olevan vaikeuksia lukea kirjan merkintöjä Saaralle. Olisi ilmeisesti pitänyt aikoinaan keskittyä kunnolla kaunokirjoituksen opetteluun 😄... 

Tämä viikko 46 loppuu tähän Tuomiosunnuntaihin, ja ensi sunnuntaina on jo 1. adventti; joulu lähestyy...



sunnuntai 13. marraskuuta 2022

Lämmintä on ollut

kuulemma ihan ennätyslämpimiä marraskuun päiviä. Ja siltä ne ovat tuntuneetkin, varsinkin jos vertaa vuoden 2016 marraskuuhun, jolloin lumi oli jo maassa ihan kuun alusta (2.11.)  lähtien. Silloin talven tulo yllätti, koska lokakuu oli ollut loppuun asti melko lämmin.


Kuluneen kahden viikon aikana ollaan lenkkeilty vähemmän kuin olisi tarpeellista. Mikähän estää, tiedä häntä. Ja silloin kun on lenkkeilty, kertyy askelia noin 3000 - 5800. Emme siis ole vielä koskaan kait päässeet siihen 10000 askeleen suositusmäärään...

Minulla on ollut suu rikki parin viikon ajan. Kävin jo hammaslääkäripäivystyksessäkin terveysasemalla, vaan eipä siellä juuri muuta tehty kuin katseltiin suutani. Menen nyt ensi viikolla tarkastuskäynnille, josko vaiva olisi parantunut. Ei vielä ole, on kuitenkin onneksi ihan pikkusen parempi. Ja (valitettavasti) niin hellä ja kipeä suuni ei ole ollut, että olisin tarvinnut vältellä syömistä, joten paino ei ole päässyt laskemaan ..

Isänpäivää vietetään tänään. Eilen, isänpäivän aattona, oli täällä Lappohjan kirkossa Ystävän risti -konsertti. Ilkka Vainio esiintyi ja esitti omia ja isänsä Juha Vainion lauluja. Ihan mukava tilaisuus ja hyvät kakkukahvit vielä konsertin lopuksi. 


Konsertin jälkeen käväisin rannassa kuvaamassa kirkkaan syyspäivän kaunista auringonlaskua.


Kävin viikolla keuhkokuvassa ja verikokeissa, kun huomenna käyn keuhkolääkärin vastaanotolla tuossa lähisairaalassa. Onneksi hyvinvointialueen tulo ei ainakaan vielä lakkauttanut tuota Raaseporin sairaalaa, jotta erikoislääkärin vastaanotolle ei tarvitse aina lähteä Meilahteen tai Lohjalle. Verikokeet näyttävät ihan normaaleilta; ainoastaan Hb on 107 eli minulla on lievä anemia. Niin, ja tulehdusarvo on koholla (CRP 14), vaan eivätpä nuo hematologiani tuntuneet huolestuttavan, kun hän perjantaina soitti minulle. Kaikki hyvin ja seuraavat verikokeet 3kk päästä. No en minäkään huolestu, jos ei sitten huomenissa ilmene mitään erikoista.

Autoon on vaihdettu talvirenkaat, niin saapi talvi tulla; vaikka ei sitä kyllä vielä ole ikävä, kun syksy on näinkin lempeä. Säästyyhän lämmityskuluissa, kun ei vielä ole pakkasia.