Maaliskuun 13 viimeinen

päivä on pian lopuillaan; huominen on jo huhtikuuta. Kaksi viikkoa sitten ihmettelin, missä nukun Hankoon päästyäni. Ja niinhän siinä kävi, että jouduin tai pääsin sijaamaan vuoteeni tänne pohjoisempaan osoitteeseen; rivitalon suurempaan makuuhuoneeseen. Siis jätimme remonttisotkut ja sekamelskat taaksemme ja olemme nyt ahdassotkujen suloisessa sekamelskassa. Eihän ne omakotitalon tavarat millään mahdu puolta pienempään kolmioon.

Viime viikonloppuna kävimme Saaran 5-vuotissynttäreillä. Samalla reissulla ostimme käytettyjä Lundia-hyllykköjä. Nyt tuolla pienemmässä makkarissa on 17 metriä 40 cm syvää hyllyä täynnä tavaraa. Eilen jouduimme sitten hakemaan tänne vielä peräkärryllisen toimistotarvikkeita, mappeja ja papereita. Ne ovat nyt purkamatta pahvilaatikoissaan, eikä pieneen huoneeseen mahdu enää ovesta sisään. Mitenköhän asia pitäisi ratkaista?

Täällä on vielä tosi paljon lunta. Sitä riittää verannallakin vielä ilmeisen pitkäksi aikaa

Aurinkoinen talvikeli on piristänyt mieltä varmaan koko Suomessa jo toista viikkoa. Ja onneksi me ollaan päästy ulkoilemaan. Tällä viikolla jo kolmena päivänä on tehty tutustumislenkkejä uuteen "kotiseutuun" tuttavapariskunnan kanssa. Rannassa katsastimme uuden venepaikan, johon ensi syksynä kotiin palattuamme ajamme veneemme. Kävimme myös ihmettelemässä  merirosvolaivaa, joka ilmeisen navigointivirheen vuoksi odotteli avovettä kivikossa; aika vinkeä ilmestys.

Tämän aamun lenkillä oli paljon mielenkiintoisia kuvauskohteita. Minulla oli tietenkin kamera mukanani, vaan valitettavasti muistikortti ei ollut. No, onpahan syytä käydä sama lenkki uudestaan paremmalla onnella; tai siis muistilla...

Muistikortillisen kameran ulkoiluttamisreissun kuvia on kansiossa Rannalla

Oikein hyvää Pääsiäisen jatkoa kaikille teille, jotka tänne eksyitte...

Mukavan vaihtelevana

on taas viikko mennyt ja aamulla alkaa uusi. Ei varmaan kuitenkaan samanlainen kuin tämä kulunut viikko.

Maanantaina tulin Jpäähän ja tiistaina kävin keikalla Porvoossa. Illalla siskoni tuli luokseni ja valmistauduimme kylpylämatkalle. Keskiviikkoaamuna suunnistimme Länsisatamaan ja ajoimme uuden Finlandia-laivan autonkannelle. Parin tunnin laivamatkan aikana emme vielä ennättäneet tutustua aivan koko laivaan; totesimme vain, että matkustajia oli melko vähän.

Tallinnan päässä piti tietenkin ajaa ensimmäiseksi huoltoasemalle tankkaamaan. Milläköhän olimme kotimaassa ajelleet, kun 60 litran tankkiin upposi 60,24 litraa polttoainetta?
Sitten navigaattoriin osoitteeksi Tallinna 15 ja matkaan. Keli oli melko huono; ilma sumuista ja välillä sateli lunta. Pääsimme kuitenkin onnellisesti Virtsun rantaan odottamaan lautan lähtöä. Olin kuvitellut, että lautta kulkee puolen tunnin välein, kuten kesällä purjehdusmatkalla olimme nähneet. Vaan joutusimme kuitenkin odottamaan kolme varttia sen lähtöä, joten meillä oli hyvää aikaa käydä kahvilla lauttaterminaalissa. Lauttamatka mantereelta Muhu-saarelle kesti  puolisen tuntia, joten pääsimme pian sujuvasti jatkamaan matkaa kohti kylpyläkaupunkia. Kokonaisuudessaan matkaa tuli Tallinnasta Kuressaareen liki 220 km, joka matka näkyy kartalla.

Grand Spa -hotelli on viehättävä rakennus, joka on ulkoa paljon pienempi kuin sisältä. Kaikkialla sisustuksessa oli ruusuja, mm. majoitushuoneessa ja ala-aulassa.

Kylpylässä oli monien altaiden lisäksi ainakin 5 saunaa. Yhdessä oli normaali lämpötila, +75 astetta, ja televisio. Toisessa taas lämpöä 95 astetta, mustat "hirsi"seinät ja melkein diskovalot. Eräässä saunassa oli lämpöä vain 45 astetta, tähtikatto, rauhallinen musiikki ja katajalla päällystetyt seinät. Höyrysauna oli melko normaali ja yksi sauna näytti olevan varattuna yksityiskäyttöön. Saunat olivat yhteiset niin miehille kuin naisillekin, joten pitkästä aikaa minun oli saunottava uimapuku päälläni. Ja se ei todellakaan ole mitään miellyttävää, varsinkin kun suihkutilat olivat myös yhteiset. Uima-altaassa en käynyt ollenkaan, koska uimassa kävijät eivät näyttäneet peseytyvän ennen altaaseen menoa. Siis vain pikainen suihku jossain uimisen ja saunomisen välillä ei houkuta minua veteen, vaikka en mikään siisteysintoilija olekaan...

Torstaipäivän nautiskelimme sitten hyvistä hoidoista. Saimme molemmat Grand Rose klassillisen hieronnan, parturoinnin, kulmien värjäyksen ja Lux Spa -jalkahoidon. Ei se nautinto ilmaista ollut, mutta kylläkin sen 110 Euron arvoista. Päivällisen söimme hotellin ravintolassa, joka on suuri, viehättävä kellaritila jossain rakennuksen ja maan alla.

Perjantai kuluikin sitten taas autossa, kun ajoimme takaisin Tallinnaan ja laivalle. Nyt emme joutuneet odottelemaan lauttaa Kuivastussa, sillä olimme viimeinen auto, joka lauttaan ennätti ennen se lähtöä. Lauttamatka maksoi muuten 12.60 Euroa suuntaansa kahdelta matkustajalta ja autolta.
Nyt ilma oli aurinkoinen ja tie kuiva, joten matkanteko sujui paljon mukavammin kuin mennessä. Ennätimme hyvin käydä tuliaisostoksilla Rocca del Mare ostoskeskuksessa ennen laivan lähtöä.

Ilmeisesti kun nyt oli perjantai-ilta, niin lautta oli matkustajia pullollaan. Illan tähtiesiintyjänä oli Laura Voutilainen, mutta musiikki oli niin kovaäänistä, että emme viihtyneet lähelläkään tanssiravintolaa. Kunnon istumapaikan puutteessa kiertelimme sitten tutustumassa laivaan, ja totesimme sen olevan uudistettu, mutta kuitenkin ehkä hieman nuhjuinen. M/S Finlandia on v. 2001 rakennettu M/S Moby Freedom, joka on aiemmin ollut Rooman ja Sardinian välisessä liikenteessä.

Laivalla ihailimme auringon laskua ja joimme taas kalliit kahvit sekä ilmaista vettä. Siellä siis kahvikupillinen maksoi 2.20 €, joka minusta on kallista. Muistelen, että vielä 70-luvulla lentoasemalla ja laivoilla oli varaa "juoda", koska niissä hinnat olivat halvemmat kuin maissa. Nyt näyttäisi olevan päin vastoin...



Lauantaina olin Hesassa koulutuksessa ja toin illalla Matiaksen ja Samun Jpäähän "yökylään". Pojat olivat kirjoittaneet lapulle lupauksen totella mummoa, tai sakkona olisi 2 päivää TV-kieltoa. Ja kyläilystä selvisimme ilman sakkoa!
Tänään vaihdoin pojat Saaraan, joka nyt siis nukkuu toisen yönsä mummolan vesisangyssä, ihanaa!
Minulle on äärettömän tärkeää, että ennätän joskus viettää aikaa noiden lapsenlapsien kanssa täällä mummolassakin.

Huommenissa palautan Saaran (päivä)kotiin ja suunnistan sitten kohti Suomen Etelää. Vielä en tiedä, vietänkö seuraavan yöni vielä siellä etelämmässä- vai jo hieman pohjoisemmassa Hangossa.

Matkakuvia on jo albumissa , jonne laitan myös matkalla ottamiani linja-autopysäkkikuvia, jahka ennätän.

Kevättäkö enteilee

kun öisin on kova pakkanen? Tällä viikolla on joka yö ollut yli 10 astetta pakkasta, eikä edes joka päivä ole lämmennyt suojan puolelle. Vaan kyllä pieni pakkanen päivälläkin on paljon kivempi kuin loskainen lumi, joka pöpperö sitten yöllä kuitenkin jäätyisi liukkaaksi. Ja päivällä on pituutta jo huimasti, tänäänkin 11 tuntia 15 minuuttia. Aamusin ei enää saa nukkua rauhassa, kun ulos on jo aika aikaisin syttynyt kirkas valo.  Tänään aurinko oli noussut jo minuutin yli seitsemän ja laski kirkkaalta taivaalta 17 yli kuusi.

Pesukoneessa...

Jouduin torstaina käväisemään Hesassa (reikiä 0!) ja kun tienpinta näytti olevan kuiva, niin pesetin kuraisen autoni Karjaalla. Herrastelin puhtaalla autolla Lohjan jälkeen moottoritietä aika pitkään, ennen kuin ohi ajavat autot likasivat sitikkani punaisen pellin.auringon lämmön sulattamasta tienpinnan kuravedestä. Tuntuu hieman, että hukkaan meni koko pesuhomma, mutta kait on hyvä välillä talvellakin saada auto puhtaaksi.

On siis ilmoja pidellyt... 
Lähden ensi viikolla muutamaksi päiväksi Viron Saaremaan pääkaupunkiin, Kuressaareen, kylpylään lomailemaan. Siis etelän lomalle etelämpään täältä Suomen Etelästä. Vaan pitänee ottaa kunnon talvivaatteet mukaan, sillä säätiedotus ennustaa jopa viidentoista asteen pakkasta vierailumme aikana. Toivottavasti siellä on autolle lämmityspaikka käytettävissä, jotta päästään sieltä perjantaina takaisin Tallinnaan laivalle.


Viikolla kävin  kuvaamassa auringonlaskua Varisniemessä täällä Hangossa. Mieleiseniäni näkymiä tallentui kamerani kortille taas useita:

Päärakennus oli myös pinkin värinen, vaan enemmän minua viehättivät nuo maitotonkat...

Sinne on moni mennyt...

Talven törröttäjiä...

Joku kilistelee jäitä grokilasissa...

Maaliskuun aluksi

 yllätti oikea takatalvi. 

Tai ei vielä takasemmoinen kuitenkaan, sillä keikkuenhan se kevät tulee. Muutaman aurinkoisen suojapäivän jälkeen iski tänne Suomen Eteläänkin toistakymmentä astetta pakkasta. Hankikanto oli kait parhaimmillaan, vaikka en kyllä ennättänyt sitä kokeilemaan. 

Viime yönä tuiskutti lunta aivan hillittömästi, niin että en päässyt aamusella lehteä hakemaan, ennen kuin olin tehnyt lumityöt. Joku kuitenkin oli ennättänyt kahlaamaan ulos ennen minua...

Viikon aluksi kävimme hakemassa taas Turusta remonttitarvikkeita. Päivällä Turkuun päin ajellessamme oli hillittömän kaunis auringonpaiste, ja kun minun ei tarvinnut olla kuskina, niin sain repsikan paikalta kuvattua. Ja taas hämmästyin sitä, kuinka hyvin kamerani linssi piirtää ikkunan läpi vauhdissakin:

Auringon kilo häikäisi jäätyneistä vesiputouksista moottoritien kalliolla

Aurinko ei halmikuussa keskipäivälläkään näytä nousevan kovin korkealla, kun varjot ovat noin pitkät

 Sitten kun päivän päätteeksi peräkärry lastattuna seinäpaneleilla ajelimme takaisin Hankoon, oli aurinko jo laskemassa. Tiellä oli muutamin paikoin sumua, ja taas kamera vangitsi hienoja kuvia:

Sumua näytti joissain notkelmissa olevan aika sopivan kuvauksellisesti.

Laskeva aurinko värjää taivaanrannan mukavan värikkääksi.

Kaikkein upeinta matkalla oli kuitenkin saada vangittua nouseva täysikuu kameran kennolle. Kuu oli niin matalalla, että vain yksi kuva onnistui, koska metsä oli suurimman osan aikaa esteenä sen kuun näkemiselle:

Talon remontti edistyy pikkuhiljaa ja huommenissa taidamme päästä pätkimään niitä Turusta haettuja paneleita. Nyt ne ovat vielä kotiutumassa lattialla. Toivottavasti saamme ne myös naulattua seinään saman tien.Nyt kaikki tarvittavat seinät on tapetoitu lasikuitutapetilla ja maalattu, keittiön kaapit on asennettu ja katot maalattu.                      Pian kait joudumme tai pääsemme jättämään tämän kodin ja muuttamaan parikymmentä kilometriä kauemmas koilliseen. Silloin sitten Tammisaareen on lyhyempi kauppamatka. Toivottavasti saan kuitenkin jatkettua kuvausharrastustani edelleen Hangossakin.

Aurinko on tänään noussut täällä Hangossa Forecan tietojen mukaan kello 7.22 ja laskenut kello 17.59.  Päivällä on siis ollut pituutta 10 tuntia 37 minuuttia. Kevätpäivän tasaus on tämän kuun 20 päivänä, joten sen jälkeen on jo päivä pitempi kuin yö. Sitä kannattaa odottaa...