Hiljaista elämää joulun jälkeenkin...

26.12.

Aamu valkeni onneksi aurinkoisena ja lämpötila lähti nousuun viileähkön yön jälkeen. Suomessahan oli Tapaninpäivä, täällä kaikesta päätellen tavallinen työpäivä. Jäimme hetkeksi lapsenpiioiksi, kun isä ja äiti ottivat pienen vapaan ja lähtivät kahdestaan juoksulenkille. Me menimme lasten kanssa rampeille, siis skeittisellaisille, koska kaikilla on potkulaudat ja tempuilijalla ja Saaralla kypärätkin.

Kotimatkalla Matias halusi mennä köysiratailemaan neljällä eurolla. Taisi olla aika mukava, vaikkakin kallis kokemus liukumisen kestoon nähden.

 Iltapäivällä lähdimme porukalla junalle ja kohti Torremolinosia. Junan ikkunasta Montemar alton

aseman kohdalla näimme suuren lasten leikkipuiston, joka oli päämäärämme. Jäimme pois seuraavalla, eli Torremolinosin asemalla. Keskusta oli vain yhtä kauppakatua, joten suunnistimme alas rantaan. Huomasimme siellä tutun paikan, jossa olimme käyneet jouluaattoaamuna kääntymässä, kun yritimme ajaa kaikkein rannimmaista katua Fuengirolaan. Rantabulevardi oli viehättävä ja kissoja oli paljon, mikä miellytti ainakin Samua.

Ja kun olimme tulleet alas, piti tietenkin kiivetä takaisin ylös, sillä se leikkipuisto oli junaradan vieressä.

Rankan kiipeämisen jälkeen näkötorniin pääsi onneksi hissillä, joten jaksoin kuvata upeita maisemia. 

Lapset nauttivat tietenkin leikkipuiston monipuolisista kiipeily-, pomppu-, roikku- yms. välineistä, joita käyttämässä oli lukuisia lapsia perheineen. Vihdoin suunnistimme radan toiselle puolelle ja junalla takaisin Fuengirolaan. 

Tänne päästyämme kävimme ensin Itämaan tietäjien luona,

jonne lapset jättivät loppiaislahjatoivomuksena  paperille piirrettyinä. 

Sitten etsiydyimme yhdistetylle päivällis-iltapala -ruokailulle paikalliseen buffet-ravintolaan. Koko porukka sai syötyä hyvin ja jäätelö jälkiruokana teki paremmin kuin hyvin kauppansa. Illalla yritimme päästä nettiin mukavassa pikkuravintolassa, vaan läppärissä ei ollutkaan virtaa tarpeeksi, eikä mukana ollut verkkojohtoa, joten nautimme vain iltaviinit ja hoidimme pankkiasiat puhelinyhteydellä kotona.

Perjantaina lapsiperhe lähti junalla Malagan kierrokselle. Me vanhimmat kävimme tutustumassa paikalliseen kansainväliseen lääkäriasemaan ja apteekkiin ja vietimme lenkin jälkeen iltapäivän lepäillen ja ruokaa laittaen. Illalla tuuli taas kiihtyi ja yöllä satoi vettä, vaan onneksi se ei häirinnyt untamme.

Lauantaiaamuna sää onneksi puoleenpäivään mennessä kirkastui ja lapset lähtivät isänsä kanssa eläintarhaan. Me juoksimme pitkäjalkaisen miniän perässä suurkirpputorille. Se pidetään lauantaisin Feria-alueella, kolmen kilometrin päässä majapaikastamme. Siinä sitä sai taas liikuntaa ihan ilmaiseksi. Valokuvia ei tullut otettua, vaikka mukana oli kamera, vaan ei ollut korttia. 

Huommenissa yritetään lähteä kohti Gibralttaria ja palata tänne vuodenvaihteen juhlintaan.