Alhambraa ja Granadaa

tuli katseltua kahden vuorokauden majoituksen kera

Granadaan saavuimme iltapäivästä keskiviikkona. Hostellin löysimme navigaattorin antamalla opastuksella ihan keskeltä kaupunkia. Ja parkkipaikkakin kuului samaan pakettiin. Tai olisi kuulunut vielä samaan hintaankin, jos olisimme älynneet varata majoituksen kahdeksi yöksi etukäteen…

Kun sitten iltapäivällä lähdimme kaupungille tutustumiskierrokselle, niin vesisade kasteli meidät perusteellisesti ja oli palattava takaisin majoituspaikalle. Meillä oli oikein nykyaikainen huone ja siellä kunnollinen ilmalämpöpumppu, joten saimme vaatteet ja itsemme kuiviksi aika pian. 

Sateen loputtua lähdimme kaupungille syömään. Päivän menun hinta oli illalla jo muutaman euron kalliimpi kuin päivällä, vaan meille riitti yksi annos puoliksi, joten ei se ruokailu kalliiksi tullut. Palattuamme innostuimme tilaamaan seuraavaksi aamuksi liput opastetulle käynnille Alhambraan. Vaan eihän se enää onnistunut illalla, kaikki seuraavan päivän liput oli loppuunmyyty.

Torstaiaamuna sitten päätimme tehdä sen Alhambran vierailun vasta lähtöpäivänämme, eli saimme ne 49 Euron liput perjantaiaamuksi. Liki koko torstain satoi vettä. Kävelimme kuitenkin melko kuivina pitkän lenkin Albaicin kaupunginosaan, hotellimme takana olevalle kukkulalle, Aika kiipeäminen sinne oli, vaan näköalat alas kaupunkiin että Alhambran linnoitukseen olivat mahtavat. Söimme taas päivän menun ja pieniä kaloja, jotka eivät olleet paistettuja muikkuja, vaikkakin melkein yhtä hyviä. Siitä lenkistä oli siis hyötyä että iloa… 

Albaicin kukkulalta oli komea näkymä kaupunkiin ja vastapäiseen Alhambraan

 

Silakat olis pieniä joulukaloiksi...

Tällaisia portaita oli Albaicin kukkulalla paljon

Perjantaiaamuna pakkasimme tavarat ja jätimme laukut hotellin säilytykseen, kun lähdimme odottamaan Alhambraan kyytiä. Meitä oli lopulta täysi autollinen turisteja poimittuna eri hotelleista ja pian kymmenen jälkeen olimme ylhäällä vuorella, Alhambran sisäänkäynnin luona. Englanninkielisen ryhmän tulkin saanti kesti turhan kauna ja moni vierailija moitti juttua huonosti suunnitelluksi. Lopulta kuitenkin kolmenkymmenen hengen ryhmämme oli valmiina korvakuulokkeineen ja vastaanottmineen lähtemään opastetulle kierrokselle Generalifeen, kesäpalatsiin, ja uuteen ja vanhaan kuninkaanlinnaan. Ulkona oli hyytävän kylmää ja kova tuuli. kaikki muut ryhmäläiset olivat pukeutunee Espanjan talveen, vain meillä suomalaisilla oli liian kesäiset kuteet päällämme. Ja minä palelin koko ajan, sillä koko 3,5 tunnin kierroksella ei oikeastaan oltu lämpimässä sisätilassa olenkaan. Siis on aikoinaan ollut asukkailla viileät oltavat…

 Mielenkiintoinen kierros saatiin hyvän oppaan johdattamana kunnialla loppuun ja saimme autolla kyydin takaisin hotellillemme. Kun olin astunut autosta jalkakäytävälle, kompastui ja kaaduin turvalleni. Silmälasit ja kamera lensivät pois ja löin oikean olkapääni ja otsani katuun. Itse asiassa taisin ottaa kämmeniläni ja polvillani hieman vastaan, joten silmäkulmaani tuli vain pieni haava, ilmaisesti silmälasien aiheuttamana. Lasit vääntyivät melkein mutkalle, joten jouduimme ajamaan suoraan suureen ostoskeskukseen laitakaupungille, jossa oli optikkoliike auki siestankin aikana.

Siellä miesa sai kahdet pihdit ja väänsi lasini sangat taas oikeaan asentoon, joten nyt ne ovat taas käyttökelpoiset. Optikkoliikkeen tyttö ei ollut uskaltanut suoristaa sankojani, koska pelkäsi niiden murtuvan.

Jatkoimme matkaa kohti itään, eksyilimme hetken Guadixin kapeilla kujilla etsien luola-asutuksia ja illaksi saavuimme La Calahorran kaupunkiin. Siellä majoituimme paikalliseen hostelliin, jonka mainos gepsussamme vei meidät ensin väärään, entiseen osoitteeseen. Täällä Sierra Nevadan vuoristossa on onneksi asunnoissa/hotelleissa kunnon lämmitys, sillä lumihuippuiset vuoret eivät ole kaukana. Huoneessa ja kylppärissä oli kunnon vesikiertoiset, lämpimät patterit ja lisäksi ilmalämmityskone. Hyvin tarkeni nukkua…

La Calahorrassa on komea linna, vaikka emme sinne osanneetkaan ajaa, vaan eksyimme kylän kapeilla kujilla...