Joulun viettoon takaisin rannikolle

21-22.12.

Aamulla lähdimme La Calahorrasta kohti etelää. Kiersimme siis Sierra Nevadan vuoristoa idän puolelta päästäksemme Aurinkorannikon itäiseen päätepisteeseen, Almeriaan. Ajelimme ensin osin vuoristossa ja sitten Almerian läpi osin rantaa myöten länteen päin. Matkalla huomasimme taas kuinka paljon katettuja tomaatti- yms. vihannesviljelmiä alueella on. Melkein koko rannikko pitkälle vuoristoon tuottaa suurimman osan Euroopan talvivihanneksista. 

Yöpymään pääsimme Adraan, kun emme aiemmin löytäneet majapaikkaa. Navigaattorissa oli taas vanha osoite, jossa ei ollut hotellia. Paikallinen mies neuvoi ajamaan muutaman kilometrin takaisin itään päin, jolloin löytäisimme Zapatan. Onneksi mies ymmärsi, mistä oli kysymys, kun hostel Zapatan kyltti ilmestyi tien varteen. Ikkunanäkymät eivät olleet kovin miellyttävät, vaan hyvin uni maittoi.

Aamusella 22.12 suunnistimme taas pohjoiseen rannikolta ja ajelimme La Alpujarran vuoristossa. Matkalla käväisimme Santa Anan kirkossa, jota valmisteltiin joulua varten.

 Ajoimme Espanjan korkeimmalla sijaitsevaan kylään, Traveleziin, jota ihmettelimme päiväpalan verran kuivakinkkuja, mutta Lanjarossa emme kuitenkaan juoneet sen kuuluisaa lähdevettä, vaan ajoimme vain läpi. 

Päivän välipalasta riitti syötävää mukaan illaksikin...

Travelezin kinkkuja...

 Mutkaisia vuoristoteitä riitti melkein loputtomiin, ohitimme suuren patojärven ja viimein löysimme majoituksen Salobrenan kaupungista, Pension San Josesta. Olimme yrittäneet muutamaan muuhunkin navigaattorin antamaan osoitteeseen, vaan ne olivat suljettuja. Pensionissakin olimme ainoat asukkaat, eikä huoneessa ollut lämmitystä, joten onneksi oli seuraa, jotta tarkeni…

Salobrenan linna jäi valitettavasti vain ilta- ja aamuauringon hohteessa katseltavaksi.

Ainut järvi tähän asti...

Salobrenan linna iltahämärissä...

Salobrenan linna aamuhämärissä...

Nyt aamulla 23.12 jatkoimme matkaa länteen päin rannimmaista tietä N340 pitkin. Nerjassa kävimme tutustumassa suureen tippukiviluolaan, joka oli löydetty vasta 1959. Se tutustuminen oli käynnin arvoinen, niin upea suuri luola oli.

Nerjan tippukiviluolassa on ennätyssuuri pilari, 32 m korkea, 18 m ympärysmitta. Upea...

Luolan mittasuhteet ovat valtavat...

Matkamme jatkui taas hieman sisämaahan päin, kun suunnistimme Sierra de Tehenan vuoristoon Frigiliaanan kylään. Siellä yritimme päästä autolla kirkolle, vaan lähin parkkipaikka löytyi alatieltä. Kiipesimme aikamoisen matkan ylämäkeen ja pääsimme tutustumaan taas yhteen kirkkoon. 

Taas yksi kirkko tutustuttu ja kuvattu...

Kauniita kujia oli kiva, mutta rankka kiivetä...

Alaspäin oli helppoa tulla veden virtauksen mukana, taisi olla ihan akvedukti…

Matkalla näimme myös sharon- eli khakihedelmiä lehdettömässä puussaan, vaan emme saaneet syötäväksi.

Ajoimme vielä Competan kylän ohi ja edelleenkin mutkaisia vuoristoteitä pitkin Arenasiin. Sieltä rantatielle ja majoituksen etsimiseen. Navigaattorissa oli niin monia vaihtoehtoja, että emme niitä ruvenneet käymään läpi, vaan pysähdyimme ensimmäiselle hostelille, joka tuli vastaan, Benajarafessa. Saimme huoneen La Estacion-hostellista ja lähdimme kävellen etsimään ruokapaikka. Ensimmäisen yrityksen ovi oli auki, vaan paikka kuitenkin kiinni. Rannassa oli kuitenkin yksi kalaravintola, jossa söimme puoliksi annoksen friteerattuja mereneläviä, fritura Malaguena, 8 Euron hintaan.

Jouluaattoaamuna lähdimme ajoissa kohti Fuengirolaa, jonne saavuimme heti alkuiltapäivästä viikon poissaolon jälkeen. Jatkoin Jp:n aloittamaa ”joulusiivousta” ja laitoimme ”joulupäivällisen” ulkoa saapuville lapsille. Illemmalla tuli pukki ilman lahjoja, vaan onneksi hän oli jättänyt lahjat parvekkeelle.

Lapset pukin kainalossa. Matias oli viemässä roskia...

Koko päivän oli ollut erittäin kova tuuli, joka yltyi yötä vasten oikein myrskyksi. Joulupäivän aamuna tuuli painoi sateen parvekkeelle ja oven alta jopa olkkarin lattialle. Onneksi puolilta päivin sade lakkasi ja pääsimme porukalla hieman ulkoilemaan. Tuuli jatkaa kuitenkin menoaan nyt illansuussa suussa; toivottavasti ei kuitenkaan kohti Suomea…

Erityisen mukavaa joulun jatkoa sinulle, lukijani!