ja näköä on nyt tuolla ulkona. Ja hyvin sisälläkin tarkenee, ihan mukavasti. Ulkona tosin en tänään ole ollut muuta kuin aamukahvilla verannalla; ja lisäksi vähän puutarhassa. Vaihdoin siellä pari kukkaa uusiin ruukkuihin ja pesin polkupyörämme.
Muutama viikko on taas kulunut viime jutustani, sillä kun mitään kovin raflaavaa ei tapahdu ja aika rientää turbovauhdilla, niin enpä meinaa huomatakkaan, että pitäisi kirjoittaa. Tai ei oikeastaan "pitäisi", vaan aikoinaan jo 10 v sitten tuli tavaksi päivittää tätä blogia kerran viikossa, sunnuntaina. Ja tuon tavan toteuttaminenhan ei viime vuosina jostain syistä ole aina onnistunut.
Nyt alkaa päivä olla jo liki pisimmillään, täällä Suomen Etelässäkin on päivän pituus tänään jo 18 tuntia 41 minuuttia. Kahden viikon päästä on Juhannus jo vietetty ja silloin päiväkin on jo kait minuutin lyhyempi kuin mitä se on kesäpäivänseisauksen aikaan tiistaina, 21.6...
Kirjoitin viimeksi saaneeni kutsun Mehiläisen silmälääkäriin Tammisaareen, Kävin siellä 24.5. ja ensin molemmat silmäni skannattiin. Sitten erittäin asiantunteva lääkäri näytti kuvat ja selvitti perinpohjaisesti, mistä kosteassa silmänpohjan ikärappeutumassa on kysymys. Ja pian huomasin makaavani ihan mukavasti leikkauslampun alla ja hoitaja valeli silmääni reilulla kädellä muutaman kerran puudutusainetta ja jodiliuosta. Ja sitten lääkäri pisti Avastin-lääkettä silmääni kertoen samalla mitä hän tekee. Kaiken kaikkiaan täysin kivuton toimenpide; mies haki minut kotiin, kun en itse saanut ajaa.
Nyt on tiedossa vielä 2 pistoshoitoa kuukauden välein, jonka jälkeen tutkitaan onko hoito yhtään auttanut. Maksusitoumus on näköjään nyt 10 pistokselle Avastin-sytostaattia. Hassua siis, että syöpälääkettä käytetään silmän hoitoon. Jos yhdessä silmässä on kostea ikärappeuma, on 40 prosentin riski, että kostea ikärappeuma tulee toiseenkin silmään viiden vuoden kuluessa. Aika näyttää kuinka minulle ja näkemiselleni käy...
Kuun alussa kävin lymfahoitajan luona esittelemässä uusia hihojani, joita olin korjauksen jälkeen käyttänyt jo pari viikkoa. Jos ne jostain syystä eivät toimi toivotulla tavalla, niin sitten pitää tilata uudet painehihat. Lymfahoitajani on jäämässä piakkoin eläkkeelle, joten mielenkiintoista nähdä, millaiseksi tuo nyt hyvin toimiva hoitosuhde sitten ensi vuonna uudella Sote-alueella muotoutuu.
Viime maanantaina kävin saamassa taas kuukautisen pistoksen NET-tuumoriini. Samoin sinä päivänä oli myös Jorvin endokrinologin soittoaika. Eipä hän soittanut, vaan sen sijaan Maisaan ilmestyi verikokeen tulokset: fP-Kromograniini A = 0,7 nmol/l, S -Hydroksi-indolyyliasetaatti (5-) = 52 nmol/l. Näyttävät olleen leikkauksen (8/19) jälkeen hyvin viiterajoissa, joten ilmeisesti minulla NET-rintamalla kaikki kunnossa. Seuraavan kerran labrat ja kuvaus marraskuussa, jolloin ilmeisesti myös lääkärin vastaanotto.
Eilen täällä oli Lappohjapäivä. Koulun pihalla oli aiempaan tapaan kirppistä, esittelyitä, arvontoja, makkaran ja leivonnaisten myyntiä, sammutusharjoitusmahdollisuus ja musiikkia.
Ihan mukava tilaisuus, jonka jälkeen kuljin kotiin uimarannan kautta. Ja pitkästä aikaa tepastelin paljain jaloin rantahiekalla. Rannalla oli jo väkeä ottamassa aurinkoa, vaan uimassa en ketään nähnyt.
Kesällä 19 ennen kantasolusiirtoani me teimme kolme reissua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahdun kaikista kommenteista, kiitos!