18.7.19 kesä jo melkeesti mennyt

ja alkuperäiset kesänviettosuunnitelmat muuttuneet moneen kertaan.

Tänään aurinko nousi 4.32 ja laskee 22.32 erään ohjelman tiedon mukaan. Päivän pituus näyttäisi olevan siis 17 tuntia. Viimeksi kirjoittaessani ajat olivat 4.41ja klo 22.11. ja päivä puoli tuntia pidempi. Ollaan siis jo pitkällä kohti joulua.

Aurinko laskee Gotlannissa 7.6. klo 22.22...

Pyysin toukokuussa päästä luustokuvaukseen. Sitä ennen olin huhtikuun lopulla siirtokeskustelussa. Minulle oli siis löytynyt kantasolujen luovuttaja, joka on nainen ja hänellä on sama veriryhmä kuin minulla. Siirto sovittiin tehtäväksi kesäkuun lopulla, jotta ennättäisin hieman nauttia alkukesästä.

Koska siirto olisi vasta kesä-heinäkuun vaihteessa, päätimme lähteä matkailemaan Gotlantiin. Venettämmehän ei oltu laskettu vesille ollenkaan, koska purjehduskausi olisi jäänyt turhan lyhyeksi. Olimme siis autoilemassa Gotlannin saarella 1.-10.6. Kirjoitan siitä matkasta toisen jutun, joskus. Reissu oli oikein mukava katkos sairasteluun, vaan sitten jouduimmekin tulemaan takaisin päivää aikasemmin kuin paluumatka oli varattuna. Minulle nimittäin soitettiin ja kerrottiin, että siirtopäivä oli sovittu ja minun olisi oltava lääkärintarkastuksessa jo heti tiistaina. Se kuitenkin saatiin siirrettyä, jotta ennätin käväistä kotona ennen Hesaan lähtöä. Meilahdessa oli sitten lääkärintarkastus (yllättävän pintapuolinen), laboratoriotutkimukset ja luuydinnäyte samana päivänä ja samoin myös se vartalon tietokonekuvaus. Samaan kiireeseen oli minun myös käytävä taas hammaslääkärillä ja gynekologin tarkastuksessa.

Siirtopäiväksi oli sovittu 3.7. ja minun piti mennä osastolle valmistautumaan siirtoon viikkoa aiemmin. Ja kaikki oli valmiina, kun sain soiton siirtoyksikön lääkäriltä: Vartalon tietokonekuvauksessa ei ollut löytynt syytä selkäkipuuni eikä vartalossa näkynyt mitään viitteitä rintasyövän luustolevinnäisyydestä. Ihanaa, huokasin helpotuksesta, minusta ei onneksi tullut rs-kroonikkoa.
Puhelussa oli kuitenkin kerrottu hyvät uutiset ensin, joten muu osa lääkärin puheesta palautti minut takaisin todellisuuteen. Kuvauksessa olikin löytynyt NET ohutsuolestani. Siis ohutsuoleni loppupäässä, liki paksusuolen alkua, on neuro endokriininen tuumori, joka voisi kasvaessaan aiheuttaa minulle suolitukoksen. Nyt siis kantasolusiirtoa ei tehtäisikään, vaan tuo tuumori olisi leikattava ensin pois ja annettava siihen ehkä liittyvät oheishoidot.

En osannut itkeä enkä oikein nauraakaan, vaan minun täytyi tietenkin vain tyytyä kohtalooni ja todeta suunnitelmien muuttuneen, taas kerran. Aika pian kesäkuun lopulla sainkin jo tiedon, että leikkaus olisi Jorvin sairalassa heti elokuun alussa. Siispä nyt meillä olisikin aikaa vielä yhteen matkaan; ja niin teimme viikon reissun Viroon. Siitä erillinen juttu joskus myöhemmin.

 Eilen kävimme kesän pakollisella, siis kääntymässä Hangon keskiviikkoisella iltatorilla. Valtavasti autoja kaupungissa, uimarannoilla väkeä ja Itäsatamassa tungosta. Liki samat myyjät kuin aina aiemminkin; ohjelma olisi ollut varmaan oikein kivaa, vaan emme kello kuuteen jaksaneet siellä kuumassa viihtyä.

Tälläkin rannalla oli paljon väkeä ja Plagenin rannalla tungokseen asti...

Iltatorilla oli tungosta, vaikka se ei välity tästä kuvasta...

Predium-päivänäkin viime lauantaina oli liian kuuma, vaikka lämpö ei tainnutkan haitata Ladies Run -juoksijoita. Osanottajia oli ihan mukava määrä, joten Syöpäsäätiöt saivat mukavan lahjoituksen järjestäjiltä.

Ladies Run  alkaa, edessä 7,5 km...

Flyboard näytös oli kiinnostusta herättävä...

Muutoin kesä on mennyt tässä kotona, pikkusen olen yrittänyt liikkuakin, jotta kunto ei pääsisi laskemaan. Metsässä käytiin eilen kanttarelleja etsimässä, vaan saaliina niitä oli vain kourallinen. Sen sijaan tutustuin uuteen sieneen, jonka sain tunnistetuksi Sieni-ryhmässä. Lehtorouskun maku on niin tulinen, että muistan sen varmaan aina enkä erehdy sitä enää poimimaan ;) ...

Lehtorouskun polttava maku ei lievene keitettäessäkään...

Tässäpä tiivistetysti tämän kesän tapahtumia. Ei tästäkään jutusta nyt oikein looginen kertomus tullut, vaan tulipahan kirjoitettua.

Toukokuun kuvia voit katso tästä linkistä. Ja uusia Lappohjakuvia löytyy tästä linkistä...