Hyvää Pääsiäistä

 toivottelen näin Pääsiäispäivän iltana; huomennahan tämä juhla vielä jatkuu...

Viimeviikon sateinen ja kylmä sää on juuri muuttunut aurinkoiseksi kevätilmaksi. Ja tulevalle viikolle säätiedotus näytti ennustavan vieläkin lämpimämpää. Joten autooni vaihdettiin tänään kesärenkaat; ja tietty siksikin, kun tiistaina ajelemme Saloon katsastukseen, siis sen auton.

Kun tuolla lenkkikaverin pihalla puuhastelimme niiden renkaitten kanssa, huomasin taivaalla  parven eksyksissä olevan näköisiä kurkia. Ne toitottelivat äänekkäästi ja kiersivät epämääräisenä laumana taivaalla edestakaisin, ilmeisesti etsiskellen laskeutumispaikkaa. Minulla oli autossa kamera, joten räpsin kaukana lentävästä lintuparvesta 50 mm objektiivillani kuvia. Kun Sitikka oli saanut kesäkumit alleen, ajoin sen rantaan ja kävelin Prediumiin päin etsimään sinivuokkoja. Muutama päivä sitten niitä ei vielä ollut ilmestynyt, vaan onneksi nyt oli aurinkoisessa rinteessä jo useampikin sininen kaunis kukka. Taiteilin epätasaisessa maastossa etsiskellen kunnon kuvauskohdetta ja kumarruin viimein mielestäni näyttävän yksilön eteen kamerani kanssa.   Ja vasta painettuani laukaisijaa muutaman kerran satuin vilkaisemaan kameran näyttöä, jossa komeili teksti: Ei muistikorttia! Ei ollut ensimmäinen, eikä kait valitettavasti viimeinenkään kerta, kun  olen unohtanut laittaa muistikortin kameraani. Kamerassani on mahdollista estää kuvaaminen ilman korttia, joten ehkäpä täytyy se asetus ottaa käyttöön, niin ei tule turhaan lauottua sulkijaa...

Viikolla sain taas kuukausittaisen Oktreotid pistoksen kankkuuni terveyskeskuksessa. Samalla reissulla oli tarkoitukseni käydä verikokeissakin, vaan labrathan ovatkin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kiinni. Sain onneksi varattua ajan Karjaan terveyskeskukseen HUSin laboratorioon keskiviikoksi, joten ensi perjantaina Meilahdessa hematologillani on tuoreet tulokset käytettävissään.

Maanantaina käväistiin näyttämässä venettä ostajaehdokkaille, vaan eipä heitä kauppoihin asti näyttänyt kiinnostavan telakalla pressun alla seisova SeijMer. Samalla Hangon reissulla poikettiin valtatieltä pois Fermionin kohdalla ja ajettiin muutama sata metriä rantaa kohti. Jätettiin auto parkkipaikalle ja opastaulun kartan ohjaamina suunnistettiin kävellen polulle tarkoituksena löytää pähkinäpensaslehto, joka siellä Longbodauddenin ja Peikonpulun maisemissa piti olla. Aikamme kuljeskeltuamme päätettiin jättää löytäminen seuraavaan kertaan ja käännyttiin takaisin autolle. Pale on erinomaisen hyvä suunnistamaan, joten tuosta vaan oikaistaan ihan suoraan. Ja niinhän me tehtiinkin ja pian auto jo näkyikin. Silloin olimme kuitenkin kallion laella ja auto oli paaaljon alempana hiekkakentällä. No löytyihän sieltä turvallinen alasmenoreitti, joten pääsimme takaisin kotiinkin.

tuolla hiekkakentällä alempana se auto näkyy...

ei me näemmä kovin pitkää lenkkiä tehty...

 Tietoa tuosta mielenkiintoisesta luontokohteesta, Peikonpolusta ja lehtoalueesta, löytyy Retkipaikasta...

Tiistaina käytiin taas venerannassa ja todettiin jäiden lähteneen, joten ei muuta kuin veneenlaskuun. Emme siis me, vaan moni Ekön mökkiläinen on innoissaan, kun saareen pääsee taas veneellä. Samalla matkalla onnistuin kuvaamaan ylilentävän joutsenparin, vieläpä ihan kelvollisesti.

Olin 2 viikkoa sitten tuonut pari villiomenapuun oksaa maljakkoon. Pitkäperjantaina muutama kukka oli auennut ja vietin hetken kuvaten niitä "kotistudiossani", siis tuossa telkkarin mustan ruudun edessä. Alkupään kuvaukset meni roskikseen, kun en heti huomannut pyyhkiä pölyjä siitä ruudulta. Lopulta onnistuin kuitenkin saamaan siedettävän siistin kuvan kevään ensimmäisistä omenankukista...