Hae tästä blogista

tiistai 8. lokakuuta 2013

Kaunis syksy senkun jatkuu; onneksi...

Monen moista olen saanut kokea tämän syksyn aikana. Iloista ja surullista. Aika kuluu ja elämä jatkuu, menetyksistämme huolimatta.



Syksy on pysynyt toistaiseksi aurinkoisena täällä Suomen Etelässä, vaikka muuttuikin jo välillä hieman kylmaksi. Pääsin vielä kerran purjehtimaan, kun kävimme toissa torstaina Tammisaaressa nostamassa/laskemassa maston kannelle naapurin purjeveneestä. Aurinko paistoi meille koko matkan, vaikka muutoin olikin melko kalsaa. Tuuli kävi mennessä pohjoisesta, joten pystyimme purjehtimaan suurimman osan matkaa Lappohjasta Tammisaareen. Takaisin tultiin tietenkin koneistaen, kun masto kerran oli pitkittäin kannella. Ennen kotirantaan saapumista pohjoisen puolella ilmeisesti satoi, koska pilvet näyttivät valuvan alas ja sateenkaarikin näyttäytyi.


Edellisviikonloppuna, syyskuun viimeisenä, kiersimme ympäri läntistä Uusimaata, ja etsiskelimme ruokamarkkinoita. Aloitimme Inkoon kirkonkylältä, jossa kävimme markkinoiden puutteessa kirkossa sisällä; olin myös aiemmin saanut sen kuvattua ulkoa.

Panoraama Inkoon kirkon aisältä ei oikein onnistunut...

Inkoon kirkko aurinkoisena syyspäivänä

Lepopaikka Inkoon kirkkomaalla
Seuraavaksi etsiydyimme Vesterbygårdiin, jossa kyllä oli ruokaa ravintolassa tarjolla, vaan ei etsimiämme markkinoita.

Vesterbygårdin pihalta näkyy kauas
Jouduimme lopulta ajamaan Degerbyn kirkon ohi pitkälle maaseudulle Mangsin kartanoon, jossa kyllä sitten riittikin niin asiakkaita kuin myyjiä

Asiakkkaita oli todella paljon Mangsin tilan ruokamarkkinoilla
Nautaa ja sikaa, kalaa ja leivonnaisia; lähitilojen tuotteita

Tuoreita herkullisia vihanneksia oli monella myyjällä tarjolla 
Vierailimme viikonloppuna myös Fiskarssissa perintteisillä lähiruokamarkkinoilla, joilla olikin paljon maisteltavaa ja nähtävää:
Kotitekoista makkaraa, nam nam

Hyvää tummaa olutta, nam nam

Seppämestarin taidonnäytteinä käyttötavaraa
Lisää kuvia viikonlopun vierailukohteistamme voit katsella tämän linkin kansiosta

Viime viikonloppuna hyvästelimme läheisen ystävän kauniissa syksyisessä säässä. Koskaan emme voi tietää, milloin kukin meistä jättää tämän maallisen elämän ja jälkeen jääneillä on aina yhtä pohjaton suru menetyksestä.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahdun kaikista kommenteista, kiitos!