16.10.16 Kivan näköinen

päivämäärä, joka on kaksi viikkoa edellisen juttuni jälkeen. Ja taas sama vanha laulu ajan kulumisen ihmeellisyydestä. Kuinka se rientääkään, että mukana ei pysy, vain perässä rämmin...
Tänään päivällä on vielä pituutta 10 tuntia, 2 minuuttia, mutta ensi sunnuntaina enää 9h25 min. Että silleen mennään kohti vuoden pimeintä aikaa, joulua...

Ai niin, piti kiittämäni ilahduttavista onnitteluista, joita viikko sitten sain. Tässä kiitokseksi kauden viimoset kukat...

KIITOS...

 Viimeksi (2.19.) ihmettelin lämmintä lokakuuta, vaan nyt on kyllä jo tosi syksyinen sää. On tuullut ja ollut kylmää, vaikka pakkasta ei vielä täällä rannikolla ole ollutkaan. Paitsi yhtenä aamuna oli Ponun ikkunassa jo aavistus tulevasta:

tuon katsoimme olleen jäätä...

Toissa viikolla käväisimme Tammisaaressa muutenkin kuin vain kauppaostoksilla. Olimme käyneet ensin Hangonkylässä tyhjentämässä SeijMer-venettämme, kun saimme pyynnön tulla auttamaan Meringen maston poisotossa. Silloin oli vielä mukava keli ja homman päätteeksi joimme teet veneen sitlootassa istuksien. Olisi tarennut palata veneen kyydissä kotiinkin, vaan ajoimme kuitenkin Ponulla Lappohjaan.
Kumpikaan vene ei vielä ole maissa; niiden noston vuoro lienee nyt heti alkuviikosta.

Kun kansalaisopistoon ei vieläkään ole saatu kivenhiontakoneita käyttöön, niin olen aloittanut "pappakerhossa" käynnit minäkin. Siis puutöitä olen käynyt miehen kanssa perjantaisin tekemässä ruotsalaisella koululla Hangossa. Ihan mukavia hommia; arvaappa, mitä yritän saada aikaseksi...

Ennätin käväistä Tallinnassa siskon kanssa, ihan vaan päiväreissulla. Meillä oli auto mukana, joten emme jääneet pyörimään vanhaan kaupunkiin, vaan ajoimme muutaman kymmenen kilometriä lounaaseen, Keilan-kaupunkiin. Eihän siellä mitään ihmeellistä ollut, kirkko oli kiinni ja Selveri liki samanlainen kuin Tallinnassakin. Vaan tulipahan nähtyä maisemia ja huomattua, miten vilkasta rakentaminen on muuallakin kuin vain pääkaupungissa.

Pitkästä aikaa tein myös pikkusen töitä ja kävin kuuntelemassa yhden tulityökurssin. Ihan kelvollista opetusta ja asialliset harjoitukset, joten raportin voin kirjoittaa hyvillä mielin.

Hesan reisulla olin muutaman päivän Malminkartanossa lapsia pitkästä aikaa morjestamassa. Saara esitteli Alli-hamsterin mummolle ja hyvin tulimme toimeen keskenämme...

Tänään lenkillä ihmettelimme alhaalla olevaa merta. Lienee vedenpinta liki puoli metriä normaalivettä alempana. Ny kannattaisi myydä rantatontti, kun siinä olisi maata normalia enemmän...

20.3. Palmusunnuntaihin päättyy

tämä rankahko viikko. Ja kun siis tänään on sekä kevätpäivän tasaus, että palmusunnuntai, niin toivotan sinulle, lukijani, oikein mukavan valoisaa pian alkavaa kevättä.

Siis rankka viikko takana, kyllä.
 Lähdin maanantaina Hesaan, jossa jätin auton Malminkartanoon ja junailin itseni Kaisaniemeen, kahvila Violaan illanviettoon. Meillä oli LT:n paikallisten OTO-kouluttajien tapaaminen ja samalla tutustuttiin uusiin kouluttajiin. Kuultiin myös alustukset Liikenneturvan uusista kampnjoista, jotta osaamme niitä hyödyntää eri tilanteissa. Meillä muutamilla vanhoilla kouluttajilla olikin ilo nähdä nuoria, tuoreita kasvoja viemässä tätä tärkeää liikenneturvallisuusasiaa kentälle.

Ruokailun jälkeen (oli tosi hyvät tarjoilut) palasin pojan luokse ja totesin, etten voisikaan jäädä sinne yöksi, koska lapset olivat kuumeessa. Tarvitsin kuitenkin IT-apua, joten odotin kunnes Jp tuli töistä. Hän palautti Microsoft-tilini käyttöön ja saatoin ladata läppärilleni PowerPoint-viewerin. Tarvitsisin sitä torstaina, kun menisin pitämään Mäntsälän senioreille alustuksen iäkkäitten turvallisesta liikkumisesta liikenteessä.

Tiistaiaamuna ajattelin sitten ladata tarvittavat tiedostot koneelleni. Vaan mitä ihmettä - en saanut konettani auki, kun se kysyi yllättäen salasanaa. Kokeilin moneen kertaan sitä maantai-iltana laitettua, yhden kapiteelinkirjaimen ja yhden numeron sisältämää sanaa, vaan tuloksetta; en saanut konettani auki. Eihän siinä muu auttanut, kuin ajaa takaisin Malminkartanoon. Onneksi samalla matkalla kävin Kannelmäestä hakemassa jaettavaa aineistoa Mäntsälän tilaisuuteen. Ja se salasanaongelma ratkesi sitten aivan helposti, minä olin vain sekopäissäni sotkenut sen kapiteelin; onneksi poikani ei vielä ole samalainen kuin minä...

Tiistaina sisko tuli luokseni ja menimme uimahallille saunomaan. Samalla tietenkin vedimme itsemme piipuun vesijuoksussa. Tai eihän se Sinttu hyväkuntoisena ollut yhtään väsynyt, minä sen sijaan olin aivan poikki juostuani muutaman altaanmitan ilman vyötä. No, uni maittoi onneksi urakan jälkeen hyvin ja heräsimme keskiviikkoaamuna suht' virkeinä lähtemään Tallinnaan päiväristeilylle.

Suomenlinnaa kuvattuna Viking Xprs-lautalta menomatkalla...

Meillä oli tietenkin hytti käytössä ja otimme pienet torkut menomatklla. Satamasta emme sitten juuri poistuneet, kun kävelimme vain läheiseen ostoskeskukseen. Siellä aika kului niin vinhaan, että vietyämme ostokset hytiin, ennätimme juuri ja juuri käväistä ostamassa tuliasiksi Maatuskan Merekeskuksesta. Ja siten laivan lähtiessä olimmekin taas valmiit nokosille hyttiimme. Mitä muutakaan tekemistä meillä olisi laivalla ollut?
Automme oli matkan ajan parkissa Viking Xprs -laivassa ja se oli todella kannattavaa: 8 Eurolla ei autoa olisi maissa saanut päivää pysäköityä. Eikä meidän tarvinnut kanniskella ostoksiamme sen pidemmälle.

Torstaiaamuna laittelin esitykseni valmiiksi läppärilleni ja aloin olla valmis lähtemään Mäntsälään. Vaan huomasin kauhukseni, että siinä uudemmassa, nopeassa koneessa ei ollutkan paikkaa videotykin liittimelle; tai näin minä ainakin asian tulkitsin. Tavallisesti minulla on pussillinen tikkuja mukana, kun olen tottunut vuosien mittaan tekemään tikusta asiaa, vaan nyt ei ollut ainuttakaan. Eipä auttanut muu, kuin käväistä kaupasta ostamassa muistitikku, jonne sitten kopioin esitykseni tiedostot.

Iltapäivällä sitten se tilaisuus, Mäntsälän senioreitten kuukausikokous, meni osaltani mielestäni ihan hyvin. Yleisö oli hyvin mukana ja jakamani LT:n aineisto oli osallistujista mielenkiintoista ja sisälti tärkeää asiaa.

Kun päivällä oli paistanut aurinko, niin iltapäivällä sää muuttui sateiseksi ja pian tuiskutti jo lunta. Perjantaina aamulla näytti, kuin talvi olisi tullut takaisin. Lumikerros peitti maan ja aamusta ei edes aurinko paistanut

Perjantaina lumi peitti maan...

Täällä Lappohjassa oli eilen saapuessani kuitenkin jo melko lumetonta.,

Piha jo melkeesti lumeton...

Tänään päiväkävelyllä venesatamassa ei paljoa enää jäitä näkynyt. Ja vesikin oli taas alhaalla...

Viikon päästä onkin sitten jo pääsiäinen. Toivon sinulle rauhallista valmistautumista tulevaan pääsiäiseen Tavataan taas silloin...

6.12. Hyvää itsenäisyyspäivää

ja toista adventtia! Mukava viettää tätä päivää sisällä, sillä ulkona tuulee, sataa ja merivesi on korkealla. Lämpötila on tosin nyt iltapäivällä tätä kirjoittaessani  täällä Järvenpäässä 10,2 astetta plussaa, joten taitaa olla lämpimämpi kuin monasti kesällä oli ollut.

Kuluneen kahden viikon aikana olen saanut olla mukana monessa mukavassa tapahtumassa:


Siskon nimipäiviä vietettiin monen siskon ja yhdistyksen tukijan kanssa Namun tiloissa. Siis oltiin yökerhon tiloissa, jotka Siskot ry oli saanut maksutta käyttöönsä juhlan ajaksi. Kaikki esiintyjät olivat tulleet tukemaan syöpää sairastavien naisten yhdistystä ja esiintyivät siis korvauksetta. Samassa tilaisuudessa Sinelli luovutti Sisko-rusetin myyntikampanjan tuoton yhdistykselle. Juhlat olivat aivan ihanat ja siellä otettuja  kuvia voi katsella mm. yhdistyksen facebook-sivulla. 





HI:n valokuvauskerhon kanssa käväistiin pikkujoulu- ja kuvausmatkalla Tallinnassa. Silloin ei onneksi ollut niin kovaa tuulta kuin monena päivänä kuluneen viikon aikana. Paleltiin muutama tunti Paterei-vankilassa. Onneksi päästiin pois sieltä, sen verran hurjalta paikka vaikutti historiansakin valossa, että melkein karmaisi.

Paterei-vankilaa

Erinomainen oppaamme

Tervetuloa-kuva lienee muistona äskettäin vankilarakennuksessa olleesta taidenäyttelystä...

Ei kovin viihtyisän näköinen selli...

Lisää kuvia Patereista, Mikan ottamana, voi katsoa kerhon valokuvakansiosta. 

Ensimmäisenä adventtina olin taas kuuntelemassa Helsingin Laulun perinteistä joulukonserttia Temppeliaukion kirkossa. Upeasti kuoro lauloi, vaikka Inke-sisteri ei mukana enää laulanutkaan. Tuli ihan joulunodotustunnelma minullekin...

Eilen olin sitten opiskelemassa valokuvausta ja kuvankäsittelyä. Kameraseuran tiloissa pidetyn kurssin piti Mikael Rantalainen, jonka kursseilla olen aiemminkin ollut. Hänen upeita maisemakuviaan on nähtävissä myös  facebook-sivuillaan. Kuvasin käyttäen kameran valotushaarukka-asetusta ja sitten yhdistin kuvia mm. Elementsin Exposure-automaatilla. Tässä yksi alikulkukäytävässä otettu kuva malliksi tuloksista...

Siis oikein mukavaa 2. adventin ja itsenäisyyspäivän jatkoa sinulle, lukijani.

25.10. Ja nyt sitten

on jo satanutkin. Parasta aikaa kuuluu vettä tippuvan ikkunapellille.




Alkuviikko oli vielä kuivaa, joten käyntini valokuvauskerhon maanantai-illassa ei ollut ongelma.

Syyskilpailun ratkettua saimme mukavaa oppia valomaalauksesta ja harjoittelimme sitä.
Siinä siis pimeässä paikassa valaistaan kuvattavaa kohdetta esim. taskulampulla. Jalustalla oleva kamera on ensin tarkennettu kohteeseen ja suljinaika on laitettu tarpeeksi pitkäksi, vaikka 15 sek. Sitten kamerasta valotus päälle ja valolla sohimaan kuvattavaa. Tallentuvaan kuvaan voi vaikuttaa valon värillä, valokeilan leveydellä ja voimakkuudella jne. Oli tosi mielenkiintoista puuhaa. Pitänee joskus yrittää ihan ominenikin...



Keskellä viikkoa kävin sitten hammaslääkärissä tarkastuksessa. Viime talvena minulta jouduttiin vetämään kaksi hammasta pois, vaikka sain silloin sytostaattihoitoja ja vastustuskykyni oli aika huono. Selvisin kuitenkin molemmista oikein hyvin, ja nyt piti olla vain normaali vuositarkastus. Kävi kuitenkin ilmi, että yhdestä ylähampaastani oli paikka lohjennut pois ja toisessa oli pieni reikä. Siis puolentoista tunnin keikka siitä lopulta tuli, ja toinen puoli suuta oli vielä pari tuntia puuduksissa.

Sain myös 1-vuotis kontrollin tulokset tietooni samana päivänä. Ja odotusteni mukaisesti kaikki tulokset olivat puhtaat. Toivottavasti minun ei tarvitse mennä Meilahteen ennen ensi syksyä. Niin paitsi että huomenna menen, kun käyn ryppykalvon poistossa. Ei, kyseessä ei ole kauneuskiruginen operaatio ryppyjen poistamiseksi mummon naamalta. Silmäklinikalla poistetaan päiväkirurgisesti näköäni huonontava ryppykalvo silmänpohjasta. Vasemman silmäni näkö ei operaatiosta ehkä juuri parane, vaan ilmeisesti huononeminen kuitenkin lakkaa.
Ja keskiviikon kruunasi käynti illalla jalkahoidossa leikkauttamassa varpaankynnet. Samalla tosin jalkahoitaja teki minulle uudet silikoniset varpaanvälinleivittäjät, joten voin taas kävellä vaivasenluuleikatulla jalallani varpaat hyvässä ojennuksessa.

Torstaina lähdimme siskon kanssa rentoutuslomalle Tallinnaan, auto laivassa. Majoituksemme oli Pirita Spassa, ei siis kaupungin keskustassa. Mennessä oli aikamoinen myrsky, joten otimme hytin ja siellä Sintun matka sujui leppoisasti sohvalla maaten. Pääsimme molemmat alkuillasta kasvohoitoon ja loppuillan olimme kylpylän saunoissa ja uima-altaassa. Oikeastaan kumminkin loppuilta sujui saunomisen jälkeen sängyssä. Kauhistelimme hetken aikaa  televisiosta Juise Leskisen. musiikin raiskausta ja kävimme sitten nukkumaan.

Perjantaiaamuna meitä odotti yllätys: aamiainen ei kuulunutkaan huonehintaan! Ilmankos majoitus olikin ollut hämmästyttävän halpaa, vain 33.50 €/yö/2hh. Maksettiin sitten 9.70 €/ nenä ja syötiin aamiaista koko rahan edestä.
Kuvasin Tallinnan näkymiä hotellin 5. kerroksen ikkunoiden läpi. Täällä näkökulma oli aika lailla erilainen kuin Viru-hotellin ikkunoista. Nyt en tosin saanut linssiä kiinni lasiin, joten kuvat ovat aika lailla suttuisia.

Perjantaina ei enää satanut, joten saatoimme käydä lähikaupassa kävellen. Selveristä tullessamme ihmettelimme kovaa naputtavaa ääntä, joka muistutti tikan hakkausta. Ja sitähän se olikin: Tikka, vai palokärkikö oli, hakkasi kerrostalon seinää vimmatusti. Oli saanut rappaukseen jo aikamoisen kolon...

Satamassa odottelimme illansuussa laivaan pääsyä. Kuvasin ympäristöä, vaikka pilvinen sää ei ollutkaan kovin inspiroiva.

Paluumatka Helsinkiin sujui taas hytissä,  nukkuen; vaikka merellä ei nyt ollutkaan myrskyä.

Eilen, lauantaina, ilma oli yllättäen taas kaunis ja aurinkoinen. Me siskokset teimme reippaan kävelylenkin Järvenpäässä Lepolan uudella asuntoalueella ja entisen maatalousnormaalikoulun alueella. Siellä kiersin muutama vuosikymmen sitten monet kerrat lasten kanssa luontopolkua ihmetellen sikoja, kanoja, lehmiä ja muita maatalon eläimiä. Nyt niitä ei hevosia lukuun ottamatta enää näkynyt. Vain sonni oli paikoillaan...

Upeassa auringon paisteessa kypsyneet marja-aroniat näyttivät kauniilta ja maistuivat hyviltä

Auto huollatettu Tallinnassa

ja samalla opettelin kuvaamaan uudella linssillä, kun se normaali putki meni remonttiin. Siellä puutalkoissa kopautin kamerani sen verran, että ilmeisesti joku linssi meni vinoon, joten kuvat olivat toiselta sivultaan epäskarppeja. Vaikka eiväthän ottamani kuvat muutoinkaan ole tarkkoja, niin nyt se puuroutuminen oli niin silmiinpistävää, että korjaukseen meni koko objektiivi. Joten olen siis opetellut ottamaan kuvia äskettäin ostamallani kiinteäpolttovälisellä 50 mm objektiivillä. Siinä on hyvä valovoima, f=1,2, mutta niin rajattu näkymä, että olen koko illan joutunut vääntämään panoraamoja. Linssi lienee tarkoitettu potrettikuvauksiin, eikä suinkaan maisema sellaiseen. Erilaisia maisemia kuitenkin Tallinnassa käydessäni kuvasin ja niitä kuvia on nähtävillä tämän jutun lisäksi seija.kuvat.fi -palvelussa.

Lähdin siis keskiviikkona iltapäivällä Finlandia-laivalla Tallinnaan auto mukanani. Olin varannut laivaliput ja majoituksen erikseen, joten etsiydyin kauppakeskuskäynnin jälkeen Marina-keskukseen hostelliin. Aika vaatimaton kämppä, vaan kyllä siinä nukutuksi sain ja hyvän aamiaisen aamulla. Ikkunanäkymä aamulla ei ollut kovin lohdullinen, varsinkaan, kun ulkona satoi.

Suunnistin navigaattorin avulla huoltamolle osoitteeseen Veerenni 54. Jätin autoni sinne ja saamieni ohjeiden mukaisesti löysin bussipysäkin pienen matkan päästä. Kun bussi 16 oli hetken päästä keskikaupungilla ja ulkona satoi, päätin fiksuuttani ajella samalla rahalla (1,6 €) koko kierroksen. Näkisinhän nyt etukäteen, millä pysäkillä sitten iltapäivällä jäisin pois, kun menen hakemaan autoani. Puolen tunnin ajon jälkeen kuski kurvasi varikolle ja kehoitti minua menemään viereiselle pysäkille, sillä hän pitäisi nyt taukoa. Kysyin pysäkillä seisovalta rouvalta, missä nyt olemme, ja hän osoitti linjakartalla Väike-Õismäe-paikkaa, joka on aivan vastakkaisella suunnalla Talinnaa kuin mitä kuvittelin. Linja 16 ei siis ajakaan ympyrää, vaan kuvan mukaisesti:

No, hyvinhän minä sain kulutettua sateisen aamun bussissa ja jäin ennen linja-autoasemaa (bussi jaam) pois kyydistä.Kuvasin Toomparkissa muutaman kuvan ja nautin läheisessä kahvilassa herkullisen lisäaamiaisen.

Kirsikkapuu kukassa Toomparkissa

Kolmen kuvan pystypanoraama...

Kinkki-juustopiirakka oli täyttävää ja mustikkapiirakka makean herkullista...

Tämän ikkunan kuva onnistui

 Kiertelin keskikaupungilla ja kävin Pyhän hengen kirkossa (Pühavaimu kiriku) ja Nikolain kirkkomuseossa (Nikulista muuseum). Pääsymaksu kirkkoon oli 1 € ja seniorina pääsin museoon 2€:lla. Mielenkiintoisia paikkoja kuten vastaavat muuallakin.

Pyhän Hengen kirkossa oli paljon väkeä, joten oli vaikeaa saada kuvaa vain kirkosta...

Kirkossa oli näytteillä entinen tuuliviiri vuodelta 1688

Nikuliste muuseumin julkisivua, 5 kuvan panoraama

Mueossa erityisesti tämä vaakuna oli minulle mieluinen...

Turistien myötä vanhaan kaupunkiin on ilmestynyt luxusbutiikkeja. Vai mitä mieltä olette näiden kenkien hinnoista:

Luulin ensin, että hinnat ovat vielä kroonissa...

Kävin taa kerran ilusalongissa eli juksuurissa leikauttamassa hiukseni, ihailin suuria meripihkakoruja ja isoa pihvinautaa:

Täällä kävin taas leikkauttamassa hiukseni

Aika suuria meripihkakimpaleita on joskus löytynyt...

Täältä saa varmaankin erinomaisia pihvejä...

Minä en syönyt pihviä, vaan kävin fiilistelemässä Raatihuoneen kellarissa. Söin kulhollisen höyryävän kuumaa porokeittoa ja makoisan kaalipiirakan. Tämä on ateria, joka kannattaa joka kerta käydä nauttimassa uudelleen.

Hieman ennen viittä soittivat minulle korjaamolta, jotta autoni on noudettavissa. Istuin jo silloin bussissa, joka meni oikeaan suuntaan ja osasin jäädä ihan oikealla pysäkillä pois. Vingutin visaa ja sain ajettavakseni huolletun auton, jossa on uudet kesärenkaat alla. Ennätin oikein hyvin rantaan ja ennätin vielä käyttää kameraakin ennen hyllylle pääsyä.

Helsinkiin laiva saapui hieman myöhässä ja rannassa oli sankka sumu:

Suosittelen kyllä auton huollattamistaTallinnassa, vaan on syytä suunnitella päiväohjelma etukäteen järkevämmäksi, kuin minulle nyt oli. Minähän vaan kuljeskelin liki päämäärättömästi pitkin kaupunkia hyvän työpäivän mittaisen ajan...