on jo satanutkin. Parasta aikaa kuuluu vettä tippuvan ikkunapellille.
Alkuviikko oli vielä kuivaa, joten käyntini valokuvauskerhon maanantai-illassa ei ollut ongelma.
Syyskilpailun ratkettua saimme mukavaa oppia valomaalauksesta ja harjoittelimme sitä.
Siinä siis pimeässä paikassa valaistaan kuvattavaa kohdetta esim. taskulampulla. Jalustalla oleva kamera on ensin tarkennettu kohteeseen ja suljinaika on laitettu tarpeeksi pitkäksi, vaikka 15 sek. Sitten kamerasta valotus päälle ja valolla sohimaan kuvattavaa. Tallentuvaan kuvaan voi vaikuttaa valon värillä, valokeilan leveydellä ja voimakkuudella jne. Oli tosi mielenkiintoista puuhaa. Pitänee joskus yrittää ihan ominenikin...
Keskellä viikkoa kävin sitten hammaslääkärissä tarkastuksessa. Viime talvena minulta jouduttiin vetämään kaksi hammasta pois, vaikka sain silloin sytostaattihoitoja ja vastustuskykyni oli aika huono. Selvisin kuitenkin molemmista oikein hyvin, ja nyt piti olla vain normaali vuositarkastus. Kävi kuitenkin ilmi, että yhdestä ylähampaastani oli paikka lohjennut pois ja toisessa oli pieni reikä. Siis puolentoista tunnin keikka siitä lopulta tuli, ja toinen puoli suuta oli vielä pari tuntia puuduksissa.
Sain myös 1-vuotis kontrollin tulokset tietooni samana päivänä. Ja odotusteni mukaisesti kaikki tulokset olivat puhtaat. Toivottavasti minun ei tarvitse mennä Meilahteen ennen ensi syksyä. Niin paitsi että huomenna menen, kun käyn ryppykalvon poistossa. Ei, kyseessä ei ole kauneuskiruginen operaatio ryppyjen poistamiseksi mummon naamalta. Silmäklinikalla poistetaan päiväkirurgisesti näköäni huonontava ryppykalvo silmänpohjasta. Vasemman silmäni näkö ei operaatiosta ehkä juuri parane, vaan ilmeisesti huononeminen kuitenkin lakkaa.
Ja keskiviikon kruunasi käynti illalla jalkahoidossa leikkauttamassa varpaankynnet. Samalla tosin jalkahoitaja teki minulle uudet silikoniset varpaanvälinleivittäjät, joten voin taas kävellä vaivasenluuleikatulla jalallani varpaat hyvässä ojennuksessa.
Torstaina lähdimme siskon kanssa rentoutuslomalle Tallinnaan, auto laivassa. Majoituksemme oli Pirita Spassa, ei siis kaupungin keskustassa. Mennessä oli aikamoinen myrsky, joten otimme hytin ja siellä Sintun matka sujui leppoisasti sohvalla maaten. Pääsimme molemmat alkuillasta kasvohoitoon ja loppuillan olimme kylpylän saunoissa ja uima-altaassa. Oikeastaan kumminkin loppuilta sujui saunomisen jälkeen sängyssä. Kauhistelimme hetken aikaa televisiosta Juise Leskisen. musiikin raiskausta ja kävimme sitten nukkumaan.
Perjantaiaamuna meitä odotti yllätys: aamiainen ei kuulunutkaan huonehintaan! Ilmankos majoitus olikin ollut hämmästyttävän halpaa, vain 33.50 €/yö/2hh. Maksettiin sitten 9.70 €/ nenä ja syötiin aamiaista koko rahan edestä.
Kuvasin Tallinnan näkymiä hotellin 5. kerroksen ikkunoiden läpi. Täällä näkökulma oli aika lailla erilainen kuin Viru-hotellin ikkunoista. Nyt en tosin saanut linssiä kiinni lasiin, joten kuvat ovat aika lailla suttuisia.
Perjantaina ei enää satanut, joten saatoimme käydä lähikaupassa kävellen. Selveristä tullessamme ihmettelimme kovaa naputtavaa ääntä, joka muistutti tikan hakkausta. Ja sitähän se olikin: Tikka, vai palokärkikö oli, hakkasi kerrostalon seinää vimmatusti. Oli saanut rappaukseen jo aikamoisen kolon...
Satamassa odottelimme illansuussa laivaan pääsyä. Kuvasin ympäristöä, vaikka pilvinen sää ei ollutkaan kovin inspiroiva.
Paluumatka Helsinkiin sujui taas hytissä, nukkuen; vaikka merellä ei nyt ollutkaan myrskyä.
Eilen, lauantaina, ilma oli yllättäen taas kaunis ja aurinkoinen. Me siskokset teimme reippaan kävelylenkin Järvenpäässä Lepolan uudella asuntoalueella ja entisen maatalousnormaalikoulun alueella. Siellä kiersin muutama vuosikymmen sitten monet kerrat lasten kanssa luontopolkua ihmetellen sikoja, kanoja, lehmiä ja muita maatalon eläimiä. Nyt niitä ei hevosia lukuun ottamatta enää näkynyt. Vain sonni oli paikoillaan...
Upeassa auringon paisteessa kypsyneet marja-aroniat näyttivät kauniilta ja maistuivat hyviltä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahdun kaikista kommenteista, kiitos!