ja viikon päästä ollaan taas siirrelty kelloja, kuka minnekin. Ja sitten alkaakin jo marraskuu; minnehän se tämäkin syksy oikein on humahtanut. Tai oikeastaan koko 10 kuukautta on mennyt liki huomaamattomasti ohi, onneksi on kuvia muistuttamassa tapahtumista. Tai nykyisin minun on tosi hankala löytää kuva-arkistoistani oikeastaan mitään, kun se vanha kunnon Picasa3 -ohjelma ei enää toimi koneellani. Enkä siis ole päässyt niin sinuiksi minkään muun kuvanselausohjelman kanssa, että helposti löytäisin etsimäni. Vaan onhan minun kait sopeuduttava tilanteeseen ja vaan opeteltava.
Oppimisesta puheenollen: olen nyt syksyn ajan opiskellut Portugalin kieltä, Tudo bem? Turun yliopiston kielikurssi netissä kestää vielä kuusi kertaa. Mielenkiintoista, vaan olevinaan toooosi vaikeaa, ainakin minulle. Ehkäpä oppimiskyky sittenkin hieman hidastuu näin vanhemmiten, mitä luulet?
Viikko sitten oli epätavallisen kova syysmyrsky ukkosineen täällä eteläisessä Suomessa. Ennätyskova tuulenpuuska oli irrottanut matkailuautostamme yhden kattoluukun, vaan onneksi sade oli tullut tuulen mukana vaakasuoraan, joten vesivahinkoa ei päässyt syntymään. Loppuviikolla saimme sitten uuden luukun irronneen tilalle, joten nyt tarvitsee enää ruveta lukemaan vakuutusehtojen pientä pränttiä...
Polveni kipeytin jo puolitoista kuukautta sitten, kun yritin kyykkien voimistuttaa reisilihaksiani. Ja vaivaahan tuo mokoma vieläkin, varsinkin istumisen jälkeen on vaikea lähteä liikkeelle. Ja miehen kantapäässä on luupiikki, eli hänellä on plantaarifaskiitti. Siksipä olemmekin lenkkeilleet luvattoman vähän. Tänään nyt sitten kuitenkin lähdettiin ulkoilemaan ja saatiin jopa lenkkikaveri mukaan. Aurinkoisella rannalla oli mukava kävellä ja napsia kuviakin...
Huomenna menen Karjaalle faskiamanipulaatioon. En oikeastaan vielä tiedä, mitä minulle tehdään, vaan olen kuitenkin valmistautunut siihen, että saatanpa olla kropaltani muutaman päivän kipeä ennen kuin hoidon suotuisat vaikutukset alkavat näkyä ja tuntua. Kerronpa myöhemmin lisää.
 |
| lehtiä rantavedessä... |
Käväisin pitkästä aikaa (noin 10 v) Nurmijärven Myllykoskella, Vantaanjokeahan se on. Sain ihan mukavia kuvia, vaikka en nyt jaksanutkaan mennä ihan kosken alajuoksulle. Tai ehkä olisin jaksanut mennä alas, vaan sieltä ylös kiipeäminen olisi voinut olla kunnolleni ihan liian ylivoimainen haaste.
 |
| erittäin hankalakäyttöiset portaat... |
 |
| taaimmaisena Siippoontien Myllysilta... |
 |
| seuraava kuva on tuosta sillasta alajuoksulle... |
 |
| komeasti kuohui, vaikka vettä olikin niukanlaisesti |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahdun kaikista kommenteista, kiitos!