Hae tästä blogista

sunnuntai 27. helmikuuta 2022

Surullinen viikko

 on valitettavasti tämä nyt päättyvä ollut. Maailman rauha on järkkynyt, eikä kukaan tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu 😢.


Kun viime sunnuntaina oli kirkasta vielä illallakin, niin tämä viikko alkoi sitten räntäsateisena. 

sunnuntai-illan auringonlasku...

maanantain räntä-lumisade...

Uutta luntakin näytti kertyvän kymmenkunta senttiä sen päivän aikana, jolloin ei ulkona käyty lainkaan. Tiistaina luonto olikin sitten taas kauneimmillaan, puhdasta uutta lunta tulvillaan. Keskiviikkona kauppareissun jälkeen kävin autoillen rannassa kuvaamassa ja illalla saunoin pitkästä aikaa. Arvet kyljessäni näyttävät pikkuhiljaa paranevan, ja olen jo saanut nukuttua hetken kyljelläni. Torstaina ihailin ja kuvailin naapurin tuomia tulppaaneja, jotka tuoksuivat huumaavasti. Perjantaina  satoi taas lunta, mutta se lumi ei enää jäänyt koristamaan puita ja pensaita.

Tiistaina lunta oli joka paikassa...

luminen uimaranta keskiviikkona...


upean keväinen tulppaanikimppu, kiitos naapuri...


perjantaina satoi lunta ja tuuli, joten lumi ei jäänyt koristamaan pihapuita...

Lauantaina lähdettiin porukalla lenkille. Minä suunnistin rantaan, kun toiset tekivät normaalin kirkonlenkin. Kävelin kapealla hiekkarannalla tanssilavalle asti ja sitten liukasta Satamatietä takaisin kotiin. Tiet ja kadut ovat koko viikon olleet jäisiä ja liukkaita, joten minulla on kenkien päällä liukuesteet. Ilman niitä olisi varjoisilla paikoilla mahdotonta pysyä pystyssä. Nyt kun aurinko on eilen ja tänään sulattanut lunta ja jäätä, on varsinkin Satamatielle syntynyt pahoja kuoppia, ja onneksi autot näyttävät ajavan hyvin varovasti.

aurinko helottaa...

hiekkaranta on kaventunut, kun vesi on liki 50 senttiä plussalla...


pahoja kuoppia liukkaalla tiellä...

Ja kun eilen olin uimarannalla, niin tänään kävimme aurinkoisella lenkillä pienvenerannassa ja Virtaniemellä. Ekön salmi ja siitä Koverhariin on sulaa, kuitenkin Lillfjärdenillä on kuulemma vielä parinkymmenen sentin vahvuinen jääpeite.

kevättalven aurinko lämmittää mukavasti...

tuuli on painanut vähän ahtojäätä Virtaniemen rantaan...

Ekön salmi on jäätön...


Lillfjärden on jääkannen alla...


Huomenna on tämän helmikuun viimeinen päivä ja sitten alkaa maaliskuu. Päivän pituus oli tänään jo 10 h 20 min. Kahden viikon päästä on kevätpäivän tasaus ja kelloja siirrellään kesäaikaan kolmen viikon kuluttua. Uskomatonta, kuinka aika kuluu...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahdun kaikista kommenteista, kiitos!