Menipä aika nopeasti,

edellisestä kirjoituksestani näyttäisi olevan jo yli kaksi viikkoa. Tai aikahan kuluu kuten ennenkin, minä vaan olen tullut entistä hitaammaksi. Ja kun kameralla en ihan joka päivä kuvaa, niin en meina muistaa, mitä edellisviikolla tapahtui. Siis jotta tapahtumat pysyisivät mielessäni, niin joudun katsomaan ottamiani valokuvia. Ja jos niitä ei ole, siis kuvia, niin sitten ei kait ole tapahtunut mitää muistamisen ja mainitsemisen arvoista. No, onneksi voin facesta tarkistaa joitain asioita...

Edellisviikolla, vk 36, käytiin lenkillä kavereitten kanssa pari kertaa. Tiistaina oltiin autosienessä, kuten viime syksynä. Kuski siis bongasi keltaisia pilkkuja, pysäytti auton ja käytiin poimimassa kanttarellejä. Ja saatiin sienien lisäksi mustikoita ja puolukoitakiin. Siis aivan ihana reissu, kun vielä saatiin piirakkaan omputkin.

Keskiviikkona sitten kierrettiin kävellen kauniissa alkusyksyn säässä Lappohjan rantaa ja huomattiin, ettemme olleet ainoita nauttijoita.

Kesän kirkas vihreä väri puustossa on muuttunut jo hieman vaisummaksi;  vielä ei ollut ruskaa.

Koivu on jo pudottanut lehtiään...

Torstaina olin harvinaisen virkeä: kävin ihan yksin lenkillä ja poimin lähimetsästä  litran puolukoita. Niistäkin keitin hillosokerin kera hyvää, jota syön aamupuuron seassa.

Perjantaina aloitin uuden harrastuksen: menin miehen kanssa kansalaisopiston Kaikkea kivaa kotiin   -kurssille. Mies siellä on käynyt jo vuosien ajan ja tehnyt meille mm. sängyn sekä yöpöydät ja minulle norsukellon. Minä menin sinne tarkoituksenani aloittaa kivenhionta, vaan siihen hommaan ei vielä ollutkaan koneita paikalla. Joten vietin aikaani ihmetellen hopeakorujen näpräystä. Mieleni minunkin ehkä tekisi, vaikka en koruista nykyisin paljoa välitäkään; sormet vaan eivät moiseen nysväykseen enää taivu.

Koulun lähellä on ankkalampi...

Ja toisen "harrastuksen" aloitin sitten perjantaina illalla. Osallistuin keskuskoululla ensimmäiseen kolmesta verhoiluviikonlopusta. Olin päättänyt päällystää uudelleen rikkimenneet tuolinpäälliset. Olin joskus Lions-kirppikseltä ostanut vitosella pari palaa kestävää Alcantara-kangasta. Nyt sain niistä ommeltua uuden päällisen yhteen tuoliin. Minun verhoilutyöni oli helppo ja yksinkertainen, aivan erilainen kuin muiden työt. Otin kuvan esimerkiksi vanhojen tuolien uudelleen verhoilusta.

Kolmessa eri vaiheessa olevia tuoleja...

Lauantaina kurssin jälkeen kävin pitkästä aikaa Hangon rannoilla ja mukana oli kamera...

Vasemmalla rakennetaan Hangon merikylpylää...

Viime viikko meni poissa kotoa, kun olin Jäkessä ja Malminkartanossa. Alkuviikolla kuuntelin HI:n kamerakerhossa ammattikuvaajan luentoa, ja tiistaina olin mukana Liikenneturvan seminaarissa. Torstaina tapasin monen kuukauden poissaolon jälkeen poikani ja hänen lapsensa, ihana jälleennäkeminen. Lapset menivät viikonloppuna mummin ja vaarin kanssa Ruotsin risteilylle, joten en minä heidän seurastaan kovin paljoa kerennyt nauttia.

Sitä enemmän sitten nautin lauantaipäivästä: silloin olin mukana ihanassa Siskopäivässä hotelli Haagassa. Oli mukavaa tavata livenä monia facekavereitä ja kuunnella päivällä mielenkiintoisia luentoja. Iltajuhla oli sitten aivan mahtava ja Siskojen myyntipisteessä kauppa kävi.

Siskojen onnenapila...

StepUp Schoolin Team M esiintyi syöpään kuolleen tanssijansa Jennin sekä kaikkien enkelisiskojen muistolle.

Terhi-siskon tankotanssi...

Lisää kuvia ja videoita tapahtumasta tulee facebookiin Siskojen yleisille sivuille, kannattaa käydä katsastamassa.


Nyt olen jo takaisin kotona ja tänään kävin lenkillä nauttimassa upeasta ilmasta;  bonuksena sain pikkusen mustikoita ja puolukoita.