Hae tästä blogista

tiistai 7. tammikuuta 2014

4.-5.1.14 edellen Andalusiassa...

4.1.14 Sevillassa

Käveltiin aamiaisen etsintään joen rantaa, vaan eihän sieltä löytynyt kuin melojia, soutelijoita, juoksijoita ja muita reippaita ihmisiä. 

Minä en ollut reipas, kun teki mieli saada jotain vatsantäytettä. Käveltiin jonnekin härkätaisteluareenan nurkille, ennen kuin löysimme sopivan ruokapaikan. Ja koska ei enää ollut aamupäivä, tilasimme yhden Menu Del Dia:n kahteen pekkaan. Listaa ei ollut enklanettu, joten arviosta valitsin jotain. Saimme ekaksi ruuaksi keitettyjä herneitä, siis maukasta papusoppaa matalalta lautaselta. Toinen ruokalaji oli friteerattu kalafilee, joka tuntui hieman raa’alta, vaan tuli kyllä syötyä, myös lisukkeena olleet muutamat ranskanperunat. Sitten kävelimme pitkin kujia ja katsastimme artesaanien joulunäyttelyn eräällä aukiolla, jonka myyntikojut olivat erittäin siistit ja kivan näköiset. Tuotteita käsityötäistaiteilijoilta oli monia: kirjan kansia, nähkatavaroita, keramiikkaa koruja jne...



Ihmettelimme väenpaljoutta eräällä toisella aukiolla ja ostimme pääsyliput kirkkoon. Saimme eläkeläishintaan yhdistelmälipun kirkkoon, katedraaliin ja sen Giralda-torniin.

Kirkko on yksi upeimmista, missä olemme matkoillamme vierailleet ja Sevillan katedraalihan on pinta-alaltaan maailman suurin.


Lisää kuvia myöhemmin...

Tutustumisten jälkeen ostettiin pullo iltaviiniä ja mentiin takaisin kämpille.

5.1.14

Sunnuntaina aamulla jatkettiin matkaa ilman aamiaista ja pysähdyttiin syömään ensimmäiselle huoltisikalle, joka tuli vastaan autovialla. Vaan se aamiainen oli kallein ja huonoin, jota olemme tällä matkalla saaneet. Kun en osannut tilata aamiasta, niin tilasin ”bocadillo con queso”. Vaan se olikin joku ”ateria”, joka maksoi 6 euroa per nenä. Ja tuloksena oli kuiva sämpylä, jossa tosin paljon (kovaa) juustoa sisällä, lisänä vanhoja ranskalaisia. Juomana oli pieni tee ja pikkiriikinen kahvi, eikä hinta todellakaan vastannut sisältöä. Vaan tulihan edes jotain syötyä tyhjään mahaan…

Matkaa jatkui Aracenaan, josta luulimme löytävämme kaivosmuseon ja rautatien. Kuitenkin vain info oli auki, ja saimme perustiedot nähtävyyksistä. Kiipesimme ensin kylän läpi linnoitukselle ja kirkolle. Näkymät olivat upeat ja kiipeäminen todella kannatti.



Lippukassan auettua ostimme liput kello 16 kierrokselle tippukiviluolaan, eikä minnekään kaivokselle, vaikka alunperin niin luulimme. Kierroksen jo alettua kävimme(hieman myöhässä) hakemassa englanninkieliseen selostukseen tarvittavat audiolaitteet infosta, vaan ennätimme kuitenkin kierrokselle mukaan. Opas piti meistä hyvä huolta ja kävi aina kohteen vaihtuessa ilmoittamassa, mikä audiolaitteen kohta oli kyseessä. Luolassa taisi valokuvaaminen olla kiellettyä, vaan sain onneksi muutamia kuvia upeista kohteista.


 Tämä reissu kyllä kannatti; oli oikeastaan upeammat näkymät kuin aiemmassa tippukiviluolassa, jossa kävimme etelärannikolla.  Majoituksen löysimme paikallisesta hotellista aamiaisineen hintaan 38 Euroa per huone. Huoneessamme oli lämmityslaitteena kunnon vesikiertoinen patterti, vaan huone oli kylmä kuin hollitalli. Onneksi sängyissä oli reissun parhaimmat peitot, oikein melkein höyhenpeitot, joten yö sujui kyllä ihan hyvin.

6.1.14 
Maanatainaamuna jätimme hotellimme hintaan kuuluvan aamupalan jälkeen. Kartasta kuski valitsi reitin kohti Minas del Riotintoa. Siellä teimmekin oikein mielenkiintoisen tutustumiskävelyn. Siitä lisää myöhemmin…


2 kommenttia:

  1. Olette kyllä Pro Matkailijoita, kun tuolla tahdilla jaksatte kiertää Espanjaa, bravooo! Sevillan katedraalissa ja niissä tippukiviluolissa olis kiva itekein käydä, uteliaisuus heräsi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kun on edullinen pieni auto vuokralla, niin kannattaa ajella. Vaikka on se ihanaa olla jo ensi viikolla kotona lepäämässä...

      Poista

Ilahdun kaikista kommenteista, kiitos!