Kevät etenee

ja paremman toivossa olen jo heittänyt toivon...

Viime syksynä, lokakuussa, leikatut vasemman jalan vaivaisenluu ja vasaravarvas eivät taida palata entiselleen. Tai eivät tietenkään, koska ne on leikattu, mutta jalkateräni ei myöskään palaudu näköjään entisiin mittoihinsa. Siis entisten kenkien mahduttaminen jalkaani on mahdotonta. Paitsi niiden muutamien, jotka ovat niin "pehmoisia", jotta ne eivät ollenkaan tue jalkaani.

Siis pitäisiköhän leikkauttaa tuo toinenkin vaivaisenluu, ja vasta sitten ostaa uudet kengät, kun molemmat jalkaterät ovat turpeita?

Kuluneella viikolla sain taas olla päivän mieluisassa työssä ja sen jälkeen ajelin 2-tietä Kokemäelle. Ihmettelin taas kerran kummaa tiensuunnnittelua: Tiellä on 100 km/h nopeusrajoitus ja liittymiä ilman kääntymiskaistoja, eikä liittymäalueella ole pienennetty nopeuksia rajoituksin. Vastaavasti mm. 7-tiellä Pyhtäällä on liittymät kaistoitettu oikein kunnolla ja nopeusrajoitus laskettu 8-kymppiin. Ei muistaakseni aikoinaan noin epäloogista tiensuunnittelua opetettu.

Kokemäellä ennätin vain saunoa ja yöpyä, sillä torstaina jatkoin matkaa Jyväskylään ja Vaajakoskelle. No, tosin ennätin aamulla ihailla suurta Kokemäenjokea ja kuvata siitä yhden panoraaman.

Katsastin Vaajakoskella suvun nuorimmaisen ja Jyväskylässä sammutuspeiton käyttöä.
Yö meni hyvin Omenahotellissa ja takaisin Kokemäelle ajoimme Tampereen keskustan kautta. Siellä kuvasin taas tulta, vaikka se paloikin puhki :-)

Hangossa on tänään Äitienpäivänä ollut kaunis, aurinkoinen päivä. Tosin tuuli oli melko kovaa ja siksi pyöräillessäni kaipasin pipoa päähän. Jouduin veneenkannen pesun jälkeen fillaroimaan rannasta kotiin, kun viivyttelin risukossa kuvaamassa "harvinaista" kukkaa. Kaunis, pieni, hentovartinen vaaleanpunaiselta näyttävä kukkanen. Vaan selvisihän tuo nimikin jo: kyseessä on ketunleipä. En koskaan aiemmin ole nähnyt ketunleivän kukkivan, vaikka sen lehtiä olenkin vuosittain syönyt.

Ketunleivän toinen nimi on käenkaali. Pihallamme kasvaa käenrieska, pieni sellainen, ja tämän viikon luontoääni radio suomessa (vai ensi viikon) on käenpiika. On siinä käkiä kerrakseen...