17.5. Viimonen viikko alkanut,

sillä lähdemme jo ensi viikolla Saksan Fehmarnille, veneellemme.
Kuitenkin muutama sana viime viikosta.
Lenkkeilty on, kuten asiaan kuuluu ja kuvattu kevään edistymista. Ja kun nyt jo kaikki kukkii, niin mitä sitten kesällä on? Tai pikemminkin, jos nyt tulee ankara halla, niin miten marja- ja hedelmäsatojen käy, kun kukat ovat nyt erittäin arassa vaiheessa?

Kuljemme usein rantapolkua Prediumiin, Vappunahan kävimme siellä avaamassa kesäkauden, siis juomassa ekat terassikaljat. Sinne johtava polku alkaa jo olla kivan vehreänä...

Yhtenä päivänä motoroimme Meringellä Tammisaareen ja nostimme sen maston pystyyn. Oli kuuma päivä ja naamanikin sai aurinkoa, koska illalla paljastui silmälasien sangan alta valkea kohta...
Rannassa oli loppuviikolla mielenkiintoinen näky: Rantakäärme raukka oli kait viluissan, kun makasi vain ilmaa haistellen kerässä rantapenkalla. Suurenna kuva klikkaamalla, niin näet sen kielen...

Tein melkeesti historiaa: Kävin nyt jo mattorannassa, pesemässä isohkon räsymaton merivedellä. Onneksi se vesi tuli raanasta ja meni viemäriin (ainakin suurin osa), sillä kylmää olisi ollut kastella itseni laiturilla lotraten. Hangonkylän rannassa on matonpesupaikka, jonne vesi tulee paineella merestä ja matonpesu käy melko kätevästi altaan päällä, raanan alla. Tosin vesi tulee niin, että se auttaa pesussa, vaan hankala oli huuhtoa mattoa tuolla tippuvedellä,

Paikalla on oikein kätevä mattomankeli ja lopuksi maton voi jättää vielä valumaan kaiteelle.

Koppnäsinkadulla ihailin taas kukkaloistoa, valkovuokot on jätetty leikkaamatta, upea näky...

Ja purjevene saapui satamaan siinä minun ihaillessani maisemaa...

Viikolla tuli vettä muutamana päivänä enemmän kuin olen aikoihin nähnyt, satuin kerran rankkaan kuuroon autolle mennessäni ja ennätin hieman kastua sateenvarjosta huolimatta. Vaan kyllä se sade oli luonnolle tärkeää ja ilmakin raikastui oikein hyvän tuoksuiseksi...

26.4. Huhtikuun viimonen sunnuntai

vetelee kohta viimeisiään ja muutaman päivän päästä on Vappu. Ja kevät etenee, pihallamme kukkivat jo narsissit:

Taas meni viikko sukkelaan, vaikka juuri mitään ei tapahtunutkaan. Niin, olinhan viimeistä koko viikkoa hoidoissa ja kävin kuuntelemassa kahta tulityökurssia. Sammutusharjoituksetkin sujuivat mallikkaasti.

Kevät on täällä eteläisessä Suomessa edistynyt ihan mukavasti. Eilen, lauantaina, oli tosi mukava ilma lenkkeillä tutussa porukassa. Näimme joitain valkovuokkoja ja ojanpenkat keltasenaan leskenlehtiä sekä kevään ensimmäisen voikukan naapurin pihalla. Minulla ei valitettavasti ollut kameraa mukanani, kun ajattelin tänään käydä ajan kanssa kuvausreissulla. Vaan tänäänhän satoi suuren osan päivää, joten näytille voin laittaa vain viimekeväisiä kukkia.

Hesassa kuljin päivittäin eräiden tuntemattomien pensaiden ohi. Niiden silmut kasvoivat päivittäin. Keskiviikkona otin niistä kuvat:

Kauniit lehdet tulossa, vaan mikä pensas?

Mikä tämä "piikkipensas" lienee?

Kolme vuotta sitten, 28.4.12, olin retkellä Tulliniemen luonnonsuojelualueella, Uddskatassa. Siellä paistatteli päivää komea rantakäärme:

Rantakäärme Uddskatassa 28.4.12...

Oikein hauskaa kevään jatkoa ja tulevaa Vappua sinulle, lukijani, jos vielä olet katselemassa näitäkin kuvia...

Ennen Vappua

on ollut oikein mukava ilma nyt viikonloppuna. Lämpöä oli tänään sunnuntaina kymmenkunta astetta ja eilen taisi olla vielä lämpimämpi. Viikolla oli rannalla kuitenkin melkoisen kalsaa, kun mereltä työntyi kylmää sumua.
Aurinko nousi tänään klo 5.32 ja laski klo 21.21 , joten päivällä oli pituutta 15h 41 min. Aamuisin ei meina saada nukutuksi tarpeeksi pitkään, kun on niin valoisaa jo aikaisin. No, sitkeästi silmät kiinni ja selkä ikkunaan, niin kohta sitä taas nukahtaa uudelleen...

Tein tänään pihalla hieman hommia, kun huomasin pionipenkin vaativan siivousta. Samalla sain kuvan Inspis Foton haasteeseen 091: Epäsiisti 

Siis syksyllä oli näköjään jäänyt pionin varret katkomatta tästä penkistä, joten se näyttää aika epäsiistiltä. Kiskoin ja taittelin vanhoja sitkeitä varsia ja nypin jopa joitan rikkaruohoja ja nyt pioneillä on enemmän tilaa tehdä uusia komeita kukkavanoja.

Eilen olin harvinaisen aikaisin ylhäällä, eikä syy ollut yksinomaan auringon: Hangon matkailutoimisto järjesti kevään ensimmäisen tutustumismatkan Uddskatan luonnonsuojelualueelle. Meitä retkeläisiä oli mukana parisenkymmentä ja Ympäristöyhdistyksen asiantuntevia oppaita kaksi.

Uddskatan alue on Suomen mantereen eteläisin kolkka ja se sijaitsee Hangon tulliniemessä, vapaasataman "takana". Sinne ei siis ole pääsyä ilman Vapaasataman alueen läpikulkuun oikeuttavaa, lintuasemanhoitajan myöntämää kulkulupaa. Meillä tuollainen roopuska oli, kun maksoimme kukin 15 € matkan järjestelyistä. Ja kyllä se kannatti. Reissulla näimme lintujen rengastusta Haliaksella, kävimme mantereen eteläisimmällä kalliolla, näimme monipuolista luontoa, venäläisten aikoinaan rakentaman bunkkerin rauniot, tulenjohtotornin eli nykyisen lintutornin ja kevään ensimmäisen käärmeen. Se oli tosin "vain" rantakäärme, joka lämmitteli risukasassa auringonpaisteessa.
Minullakin oli kamera mukana ja kuvasin ahkerasti. Tulokset näet Picasa-albumistani  . Käy tutustumassa Uddskataan!

Pihalla ovat krookukset jo kuolleet ja antaneet tilaa idänsinililjoille. Scillat kukkivat ja levittäytyvät pitkin pihaa ja karviaisessa on jo melkein kunnon lehdet.

Vapputervehdys odottaa vielä koneen uumenissa, katsotaan huomenna...