jo joulu, kun se on ohi. Ei välttämättä jokaisen mielestä, vaan meilläkin kait noin ajatellaan. Siis eipä tuo viimeisin viikonloppu meillä juuri eronnut tavallisesta arkiviikonlopusta. Oltiin tosin leivottu ja paistettu muutama pellillinen torttuja ja pipareita, siis joulusemmoisia; meillä ei kovin usein ole uuni kuumana leipomisia varten. Ja oltiinhan me laitettu joulukortteja, osa jopa postiin. Tämän vuotisia kortteja voi katsella tästä kansiosta .
Kaunis lumi suli maisemasta jouluviikon suojasäässä ja hanget korkeat nietokset uhkasivat häipyä kokonaan vesisateissa. Jouluaattona ja -päivänä oli kumminkin pikkupakkanen ja aurinko valaisi maisemat, joten oli otolliset hetket kuvata auringonlaskuja. tosin taisin aiheuttaa itselleni enemmän töitä kuin mielihyvää: kuvasin nimittäin niin paljon eri asetuksilla niitä lasku-kuvia, että nyt minulla on vaikeuksia päättää, mitä poistaa ja mitä jättää arkistoon.
Auringonlasku jouluaattona... |
Auringonlasku joulupäivänä... |
Aika jännää mielestäni on se, että kun tuolla lännen puolella on värikäs taivaanranta, niin vastakkaisella puolella taivasta pilvet ovat aivan vaaleanpunaisia...
Eikäpähän tässä sitten muuta kuin oikein hyvää tätä loppuvuotta 2022. Niinhän sitä sanotaan, että menköön tämä vuosi nyt tälleen, katsotaan sitten vuodenvaiheessa tai vaihduttua uudelleen...
PS. Lappohjassa ei tänä vuonna olekaan joulupolkua, vaan muutamassa paikassa oli laitettu joulua kunnolla näkyviin, niitä muutama kuva tähän lopuksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahdun kaikista kommenteista, kiitos!