Loman loppu

Ylämäkiä ja portaita oli hikeen asti...

Perjantai-aamuna kävimme kirkossa, laskeuduimme alas Rondan rotkoon ja ylitimme sen keskimmäistä
siltaa pitkin vanhan kaupungin puolelle, vilkaisimme arabialaista kylpylää portilta, ylitimme Guadalevin-joen Arabialaista siltaa pitkin takaisin uuden kaupungin puolelle ja kiipesimme (valtavaa) mäkeä ylös etsiytyäksemme rautatieasemalle seuralaisiamme vastaan. Miehen erinomainen suuntavaisto teki vain kerran tepposet ja menimme umpikujaan, vaan lopulta hengästyneenä ja hikisenä (siis vain minä) toivotimme Jp:n porukan tervetulleiksi turistivierailulle Rondaan.

Aluksi katselimme nähtävyyksiä yhdessä: ihmettelimme kävelykadun vilskettä, kiertelimme vanhaa kaupunkia, kävin kuvaamassa yhden maksullisen kirkon muiden välipalastaessa puistonpenkillä ja ihailimme upeaa maisemaa. Sitten jakaannumme kahteen leiriin: Matias jäi meidän kanssamme rauhalliselle keskustakävelylle ja muu nuoriso lähti seikkailemaan rotkoretkelle.

Tunnin päästä tapasimme ja menimme yhdessä syömään. Matias oli bongannut edullisen ruokapaikan, jossa oli tarjolla lasten herkkua, pitsaa. Siellä oli saatavilla myös Menu del Dia, jonka kalaosuutta Katja kehui parhaaksi ravintola-ateriakseen koko loman aikana. Jälkiruuaksi kävimme nauttimassa suklaaleivonnaiset ja -kaakaot suklaapuodissa, namnam...

Junamatka Malagasta Rondaan ei kuulema ollutkaan niin ihmeellinen kuin matkaajat olivat odottaneet; siis maisemien suhteen. Joten kotimatkalle vaihdettiin hieman paikkoja: Kapu ja Matias menivät junalla, toiset palasivat kyydissäni autolla. Ja kun en eilen mennessämme ollut saanut kuvia matkalta, niin nyt niitä syntyi, kun Jp kuvasi mutkaista tietä. Matkalaiset kehuivat kotimatkan autolla olleen paljon antoisampi kuin aamuisen junamatkan...

Granaattiomenia, jotka ovat Granadan tunnushedelmiä, kasvoi myös Rondassa

Rondan rotkon keskimmäinen silta, jota pitkin tietämättämme olimme edellisiltana ajaneet kaupunkiin.

Nuestra Señora del Socorro -kirkko Plaza de Socorro -aukiolla. 

Arbialainen kylpylä

Kylpylän takana virtaa Guadalevin-joki. Kuvattu vanhimmalta sillalta alajuoksulle päin. 

Rondan rautatieasema

Joulukoristeinen kävelykatu Rondssa

Santa Maria la Mayör -kirkko oli maksullinen, vaan käynnin arvoinen.

Tämän kirkon sain kuvattua vain ristikko-oven raosta.

Pitsa on hyvää, kun sitä kaikki lapset syö...

Suklaakaakaota ja muita suklaaherkkuja jälkuruuaksi, namnam...

Paluumatkalla tienvarren vihannestorilla oli valikoimaa

Kotimatkalla sukellettiin pilveen

Vuoristomaisema oli upeaa katseltavaa pilvisenäkin päivänä

Ilta alkoi jo pimentyä, ennen kuin pääsimme takaisinFuengirolaan Rondasta.

Illalla Saara jaksoi vielä hyppiä Merirosvopuistossa...

Lauantaina olikin sitten jo lähdettävä aamusta lentokentälle. Lento kotiin Suomeen sujui mukavasti maisemia katsellen ja kirjaa lukien, lapset sen sijaan tekivät tuttavuutta toisten lasten kanssa. Koti-Suomessa oli pakkasta, vaan onneksi vastaanottajien autot olivat lämpimiä. Kiitos matkalaisille hyvästä seurasta ja virkistävästä matkasta; vaan kyllä oli ihanaa päästä kotiin, saunaan ja omaan sänkyyn...

Andalusian tiet olivat hyvässä kunnossa ja tuollaisia viadukteja oli paljon tasoittamassa menoa, kiitos EU:n rahoituksen.

Tiesitkö, että klikkaamalla jotain kuvaa, saat kaikki postauksen kuvat näkyviin suurempana; kokeilepa!