Hae tästä blogista

maanantai 17. huhtikuuta 2017

16.4. Pääsiäisviikko

oli viime viikolla. Viikko alkoi aurinkoisena, tai ainakin tiistaina oli kaunis ilma, kun taas porukalla lenkkeilimme rannassa.





Keskiviikkona kulutin taas kallista bensaa ja ajoin pk-seudulle. Yövyin Malminkartanossa ja torstaiaamuna vein Samun kanssa Saaran rautatientorille bussiin, jolla hän meni Mummilaan. Linja-auton piti lähteä laiturilta 9, vaan emme löytäneet koko asema-aukiolta sitä laituria. Bussin lähtöaika läheni uhkaavasti, ja onneksi sitten viimein huomasin sen auton olevan Läntisellä Teatterikujalla, siis poissa torialueelta, jossa näytti olevan joku rakennustyö. Minäkin taisin joutua hieman juoksemaan, kun kiirehdimme kulkuneuvoon. Saaraa oli ohjeistettu vain näyttämään lippua koneelle, ei painamaan mitään nappulaa. Automaatti kuitenkin ilmoitti, että lippu ei ole voimassa. Bussikuski tarkisti omalla laitteellaan ja totesi saman, lippu ei voimassa. Ja kuitenkin olimme leimanneet arvolippumme junassa parikymmentä minuuttia aiemmin. Kuski antoi tytön jäädä kyytiin, enkä minä kyllä ymmärrä, mikä meni vikaan.
Minä kiiruhdin Samun kanssa Kamppiin Terveystalolle, jossa menin silmlääkäriin. Käynti kesti reilun tunnin, ja tuloksena oli, että minun ei tartte vieläkään vaihtaa lasejani uusiin. Siis näkökykyäni ei uusilla laseilla saisi yhtään nykyistä paremmaksi. Vasemmasta silmästäni on kaihi leikattu, joten sillä silmällä näen nyt melko kirkkaasti. Ongelmana on kuitenkin se, että keskeinen näkö on pielessä silmänpohjarappeuman ja leikatun makulan ryppykalvon takia. Oikeassa silmässäni taas kaihi ei ole vielä kypsä leikattavaksi yhteiskunnan laskuun ja yksityisesti se leikkaus maksaa liian paljon...

Lekurikäynnin jälkeen kävin Samun kanssa herkuttelemassa lounaan Raxissa, jossa sai syödä niin paljon kuin jaksoi. Ja kyllähän me jaksettiinkin, aivan ähkyyn saakka. Onneksi ruoka vajuuntui sopivasti kävelymatkalla I-junalle ja perillä minä sitten odottelin suurien silmänmustuaisteni normalisoitumista muutaman tunnin, ennen kuin ajelin takaisin kotiin päin. Karjaalla tapasin miehen ja sitten käytiin ottamassa viimeinen eli 3. punkkirokotus Punkkibussissa.

Pitkäperjantaina lenkkeilimme taas ja rannassa ihmettelimme isohkoa laivaa. Vartiolaiva Tursas käväisi kääntymässä Ekön ja pienvenesataman välisessä salmessa ja jatkoi sitten matkaansa jonnekin.



Lepän siitepöly aiheuttaa monille vaivoja...
Lankalauantainakin oltiin ulkona, vaikka tuuli tuntui välillä hyvinkin kolealta. Tämä lenkki tehtiin ilman häiritseviä tekijöitä; siis minulla ei ollut kameraa mukanani. Nautimme vaan metsäisellä oikaisupolulla mukavasta keväisestä tuoksusta.
Olimme perjantaina leiponeet lihapasteijoita ja mangotorttuja, joten ulkoilun jälkeen saimme lenkkikaverit meille kahville. Pääsiäisen kunniaksi korkkasimme Suomi 100 -kuohujuomapullon, joka on odottanut jääkaapissa kiltisti vuodenvaihteesta asti. Ja ihan hyvältä se mustikanvärisenä maistuikin.
Illalla sitten otin paketista toisen asian, joka oli odottanut käyttöönottoa, tämä viime syksystä asti. Olin Tallinnasta ostanut vihdan, ei koivu- vaan eukalyptussellaisen. Vaan pettymys oli pohjaton! Vaikka haudoin sen oksakimpun kunnolla ennen kylpemistä, niin lehtikato oli niin totaalinen, että ensimmäisen huitaisun jälkeen minun oli pantava se vihta takaisin ämpäriin. En nyt sitten oikeastaan tiedä, mikä se "vihta" oikein oli, vaan aika siivon se teki saunaamme. Ensi kerralla luotan taas koivun voimaan, vaikka ihan kiva tuoksu tuosta jäikin...

Minkähän puun lehtiä tässä oikein on...

risukimppu enää muistona...
Pääsiäispäivänä, sunnuntaina, lenkkeiltiin vaihteeksi autoillen. Käytiin porukalla Fiskarsissa Ägräs-tislaamolla maistelemassa akvavit- ja giniviinoja. Siis vain maistamassa, 2 senttilitraa molempia kahteen henkeen, eikä kuski tietenkään maistanut. Entisestä Rekolan panimosta, joka pian on Fiskarsin Panimo, ostimme kaksi pulloa olutta. Ne on vielä maistamatta...

Ägräs Tap Roomin jakkara
2 senttilitraa akvavitia, vieressä giniä


Maisteluhuoneesta näkyy tislaamon puolelle
Yritimme ulkoilla Fiskarsissa, vaan lyhyeksi lenkki jäi, sillä ilma oli hyytävän kylmää. Kiipesimme kuitenkin mäelle pienen matkaa ja sitten kiiruusti takaisin autoon. Kotimatka sujui leppoisasti suoraan Karjalohjan ja Lohjan kautta Hangontielle...

Piianpolku Fiskarsin kylällä

Karjalohjan hautausmaa, taustalla Puujärvi jäässä

Tytyrin kaivosmuseon torni Lohjalla
Loppuviikon pakkasyöt ovat onnistuneet kuolettamaan suurimman osan kukkapenkin krookuksista. Onneksi ennätin kuvata niitä, kun ne vielä olivat kukassa...






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahdun kaikista kommenteista, kiitos!